15 marras Tun­ne­tai­dot muu­tok­sen tukena 

Mitäs sanoi­sit, jos väit­täi­sin, että muu­tos on mah­dol­li­suus oppia itse­tun­te­musta? Ilo, mie­li­hyvä, viha, pelko, häpeä, suru ja syyl­li­syys – niillä kai­killa on meille sanot­ta­vaa. Tun­teet ovat teke­mi­sen aju­reita, ne saa­vat mei­dät toi­mi­maan. Näin myös sil­loin, kun muu­tok­set työ­elä­mässä vyö­ry­vät niskaan. 

Fee­lings mat­ter 

Nykyi­nen län­si­mai­nen elä­män­tyyli vie­rot­taa mei­dät hel­posti itsemme ulko­puo­lelle sekä vie­raan­nut­taa mei­dät kehosta ja tun­teis­tamme. Toi­saalta yhä lisään­ty­vässä mää­rin kes­kus­tel­laan ja kir­joi­te­taan tun­tei­den mer­ki­tyk­sestä työ­elä­mässä. Teemme siis myös mat­kaa takai­sin kohti sitä tun­te­vaa ja ais­ti­vaa olen­toa, joka olemme aina olleet. 

Itse­tun­te­muk­sen kehit­tä­mi­nen tie­toi­sesti edel­lyt­tää kol­men asian ymmär­tä­mistä ja myöntämistä.: 

1. Tun­teet vai­kut­ta­vat toi­min­taasi, vaikka koki­sit­kin ole­vasi hyvin ratio­naa­li­sesti ajatteleva. 

2. Tun­teet ovat arvok­kaita ja aut­ta­vat sinua muu­tok­sessa eteenpäin. 

3. Tar­vit­set tut­ki­ja­maista otetta ja kykyä kään­tyä sisään­päin tutus­tuak­sesi mie­lesi ja kehosi tun­te­muk­siin pitkäjänteisesti. 

Mitä muu­tok­sessa tär­keää tun­teista voi oppia? 

Muu­tok­sen yhtey­dessä kokous­pöy­dissä ja työ­pa­joissa sekä työn ääressä usein ilme­nee voi­mak­kaita nega­tii­vis­sä­vyt­tei­siä mielenpurkauksia. 

Viha – muu­tos ete­nee liian nopeasti, tar­vit­sen aikaa ymmär­tää ja tulla kuulluksi. 

Pelko – en ole tul­lut kuul­luksi, pel­kään riit­tä­vätkö tai­toni ja miten jaksan. 

Syyl­li­syys, häpeä – olenko teh­nyt jotain vää­rin, jopa vuosikaudet.

Tun­tei­den tuo­mat vies­tit ovat yhtä aikaa sekä yksi­löl­li­siä että uni­ver­saa­leja. Ne ker­to­vat yksi­lön tar­peista muu­tos­pro­ses­sissa. Samalla ne voi­vat antaa tär­keää sig­naa­lia työyh­tei­sön tilan­teesta ja par­haim­mil­laan vai­kut­ta­vat tapaan, jolla koko työyh­tei­söä joh­de­taan ja tue­taan muutoksessa. 

Muu­tok­seen liit­ty­vissä tun­teissa on tär­keää päästä nii­den juu­ri­syi­hin. Juu­ri­syi­den kai­va­mi­nen on monesti yhtä vai­keaa kuin kovaan savi­maa­han kuo­pan kai­va­mi­nen muo­vi­la­piolla. Lopulta tun­teen saa­tua vies­tinsä perille, se alkaa pik­ku­hil­jaa menet­tää voi­maansa. Myrs­kyn jäl­keen ilma on mukava hen­git­tää, ruoho pus­kee pin­taan ja ilmassa on kas­vun tuntua. 

Miten tun­teista voi oppia? 

Tun­teet ilme­ne­vät sekä mie­lessä että kehossa. Jos tun­tei­den tun­nis­ta­mi­nen on haas­teel­lista, niin voit läh­teä met­säs­tä­mään niitä kehol­li­sesti seu­raa­villa askelilla: 

1. Tun­nista kehon osa, joka pyr­kii vies­ti­mään sinulle: Kuris­taako kur­kusta, kiris­tääkö otsa tai kul­mat, pai­naako rinnasta? 

2. Nimeä kehol­li­sen vies­tin takana oleva tunne: ”Rin­taani puris­taa, koska olen vihai­nen.”  

3. Pohdi vaih­toeh­toja, mistä tämä tunne joh­tuu. :”Olen vihai­nen, koska koen muu­tok­sen lisää­vän työ­mää­rääni.” 

4. Mieti mitä asialle voisi tehdä. Voitko tehdä itse jotain vai voiko joku muu tehdä? Usein tun­teen sanoit­ta­mi­nen ja toi­veen ilmaisu ääneen toi­sille aut­taa.: ”Minä tun­nen / ajat­te­len…” ”Minä toi­voi­sin, että… ” 

Jos­kus tun­teet mei­naa­vat läh­teä lau­kalle. Täl­löin itsensä rau­hoit­ta­mi­sen tai­doista on hyö­tyä. Tyyni mieli ja tun­teet aut­ta­vat toi­mi­maan vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teissa raken­ta­vasti ja tuloksellisesti. 

Suo­sit­te­li­sin myös tutus­tu­maan blo­gi­kir­joi­tuk­seeni, jossa käsi­tel­lään muu­tos­vai­heen psy­ko­lo­giaa: https://medielli.fi/2023/03/muutosvaiheenpsykologiaa/ 

Jos olet kiin­nos­tu­nut lisää tun­ne­tai­to­jen kehit­tä­mi­sestä, löy­dät hyö­dyl­listä tie­toa esi­mer­kiksi täältä: https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/tunteet-ja-tunnetaidot/