Lea­nilla höttöä 

Lean miel­le­tään usein tah­din kiris­tä­mi­seksi, tur­han kar­si­mi­seksi ja sol­ju­vien pro­ses­sien hio­mi­seksi. Totta toi­nen puoli (eli onhan se noi­ta­kin). Entä jos sillä kui­ten­kin hakisi väl­jyyttä työ­päi­vään, tilaa kehit­tä­mi­selle ja tule­vai­suu­den kum­mas­te­lulle? Siis “ihan vain ajattelulle”. 

Miksi ihmeessä höt­töä? 

Vajaa vuosi sit­ten ter­vey­den­huol­lon resi­liens­siä ja huol­to­var­muutta käsit­te­le­vässä tut­ki­mus­hank­kees­samme kes­kus­tel­tiin siitä, miten alalla ele­tään niin kädestä suu­hun, että varau­tu­mi­selle ei jää aikaa. Yksi pro­fes­so­reista loh­kaisi: “Pitäisi olla vähän höt­töä.” Koska kaikki resurssi (ja jos­kus vähän yli­kin) menee perus­teh­tä­vän äärellä ei aikaa jää enna­koin­nille ja varau­tu­mi­selle. Niinpä yllä­tyk­sen osuessa koh­dalle saa­te­taan etsiä ohjeita ja jou­du­taan improvisoimaan. 

Kaik­keen ei tie­ten­kään voi varau­tua. On naii­via aja­tella, että meillä voisi olla jokai­seen tilan­tee­seen val­miiksi hiottu toi­min­ta­malli lii­ken­neon­net­to­muu­desta joh­tu­van moni­po­ti­las­ti­lan­teen tapaan. Enna­koin­tia voi kui­ten­kin tehdä myös siltä poh­jalta, että toteaa jotain kui­ten­kin tapah­tu­van. Lisäksi voi olla vii­sasta tie­dos­taa se, ettei voi tie­tää kaik­kea ja sää­tä­mi­seen jou­du­taan joka tapauk­sessa tur­vau­tu­maan, kun se jokin – oli se sit­ten jokin eläi­mel­li­nen influenssa-aalto, mate­ri­aa­lien puute tai hen­ki­lös­tön työ­tais­te­lu­toimi – sit­ten osuu kohdalle. 

Tilaa oppi­mi­selle ja ei-tie­tä­mi­selle 

Sekä sote-alan joh­ta­jien että työn­te­ki­jöi­den suusta kuu­lee usein, ettei aikaa kehit­tä­mi­selle ole. Sama kos­kee koke­muk­sien pun­ta­roin­tia ja niistä oppi­mista. Kuinka monta ker­taa olet itse voi­nut työs­säsi pysäh­tyä vaik­kapa koro­na­pan­de­mian aikais­ten tapah­tu­mien ääreen poh­ti­maan mitä tästä lopulta jäi käteen toi­min­tamme kan­nalta? Onko sinulta kysytty koke­muk­sia aiem­mista kehit­tä­mi­sistä tai kans­sasi jaettu näkökulmia? 

Oppi­mi­nen orga­ni­saa­tioissa tapah­tuu moni­pol­vi­sesti eikä se aina par­haalla tavalla toteudu ennal­ta­mää­rä­tysti kehit­tä­mis­päi­vien aikana sen kuu­lui­san yhtei­sen pöy­dän ympä­rille kokoon­tuen. Usein par­haat oival­luk­set put­kah­ta­vat esiin kes­ken työ­päi­vän kah­vi­pöy­dässä tai työn tuok­si­nassa. Siinä missä on tär­keää pei­lailla jo vas­taan­tul­leita tapah­tu­mia ja oppia niistä, on tär­keää ymmär­tää myös, että aina nii­den opit eivät tee autu­aaksi seu­raa­vassa tilan­teessa. Ei-tie­tä­mi­nen, kri­tiikki, epäi­lys ja ute­liai­suus ovat enna­koin­nin ja varau­tu­mi­sen tär­keitä väli­neitä – eivätkä nekään yleensä kukoista käskien. 

Tehok­kuus ja hötön mah­dol­li­nen tur­huus 

En oikeasti usko, että maa­il­mamme jat­kaisi mat­kaansa yhtään sen tasai­sem­pana kuin tähän­kään saakka ja kai­ken­lai­selle varau­tu­mi­selle on kyllä tar­vetta. Olen kuul­lut monet ker­rat nyrk­ki­sään­nön, että resurs­sien käyttö kan­nat­taa suun­ni­tella 80% tasolle. Sil­loin jää tilaa tiris­tää het­keksi sinne 100% suo­ri­tuk­seen. Totuus on toki monessa pai­kassa toi­nen. Lean antaa oival­li­sia työ­ka­luja huk­ka­työn pois­ta­mi­seen ja toi­min­nan suju­voit­ta­mi­seen vaik­kapa tuon 20% resurs­sin vapauttamiseksi. 

Jos höt­töi­lyn tehok­kuus arve­lut­taa, voi asian nähdä niin­kin, että sillä voi raken­taa orga­ni­saa­tion resi­liens­siä eli muu­tos­jous­ta­vuutta. Olen aiem­min kir­joit­ta­nut siitä, miten psy­ko­lo­gi­nen tur­val­li­suus tukee uusia ideoita ja muu­tok­sen mah­dol­li­suuk­sia. Miksi ei siis panos­taisi ihmis­ten väli­siin kes­kus­te­lui­hin ja tutuksi tule­mi­seen? Jokai­sen työn­te­ki­jän hyvin­vointi puo­les­taan lisää hänen sitou­tu­mis­taan ja hen­ki­lö­koh­taista resi­liens­siä. Nämä kaikki ovat tär­keitä orga­ni­saa­tion ja koko ter­vey­den­huol­to­sys­tee­mimme pali­koita. Resi­lienssi on kovaa valuut­taa niin krii­sissä kuin suun­ni­tel­luis­sa­kin muutoksissa. 

P.S. Jos hala­jat syk­syn alun kun­niaksi lisä­luet­ta­vaa, aloit­tele vaikka täältä: 

https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/varautuminen-on-muutakin-kuin-maskeja/?public=b463f3ef12ddcc1816041e6d80b5dc7f#reference‑6

https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/muutosjoustavuus-kriisivalmius-ja-huoltovarmuus-suomalaisessa-terveydenhuoltojarjestelmassa-recpheals-/julkaisut

https://welgo.fi/julkaisut/
Blo­gi­teks­tin kirjoitti

Soila Kar­rei­nen | Valmentaja

Hyp­pä­sin pois ison ter­veys­a­se­man yli­lää­kä­rin teh­tä­västä aja­tuk­se­nani löy­tää uuden­laista teke­mistä ja ymmär­rystä siitä, mitä sotelle oikeas­taan pitäisi tehdä. Sat­tu­man kautta tieni vei sosi­aali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön kautta ter­vey­den­huol­lon resi­liens­sin tut­ki­muk­sen pariin. Kir­joi­tan aja­tuk­sis­tani, tut­ki­muk­sista ja pal­jon muuta. 

Yhteys­tie­dot

Mei­hin Mediel­lei­hin saa yhteyttä: https://medielli.fi/yhteystiedot/#ellit