Resi­liens­sin raken­nus: vakioin­tia vai moni­nai­suu­den palvomista?

Resilienssin rakennus: vakiointia vai moninaisuuden palvomista?

Resi­lienssi on kovin muo­dik­kaaksi muo­dos­tu­nut ilmiö, mutta mitä ihmettä se tar­koit­taa? Suo­men­nok­set (muu­tos­jous­ta­vuus, palau­tu­mis­kyky, krii­sin­kes­tä­vyys jne.) eivät tee oikeutta sanalle ja hom­maa han­ka­loit­taa se, että ilmiön sisältö “riip­puu kon­teks­tista” – laa­dul­li­sen tut­ki­muk­sen teki­jän ylei­sim­piä lausah­duk­sia. Kun vielä lisäämme tähän resi­liens­sin tason (hen­ki­lö­koh­tai­nen, tii­min, orga­ni­saa­tion, jär­jes­tel­män vai kan­sa­kun­nan) olem­me­kin jo mel­koi­sessa mää­rit­te­ly­vii­da­kossa. Kes­ki­tyn tässä nyt ter­vey­den­huol­lon orga­ni­saa­tioi­den kykyyn sel­viy­tyä muu­tos­pai­nei­den ja yllät­tä­vien tilan­tei­den kes­kellä. Ker­ron myös mitä teke­mistä resi­liens­sillä on lean-kehit­tä­mi­sen kanssa.

Tai­puu, muut­tuu, elää, mutta ei murru

Ter­vey­den­huol­to­jär­jes­telmä meillä Suo­messa ja muu­alla on jat­ku­vassa muu­tok­sessa. Pai­neita tulee ulkoa (korona), sisältä (resurs­si­pula), naa­pu­rista (teh­tä­vien siirto eri­kois­sai­raan­hoi­dosta perus­ter­vey­den­huol­toon) ja tie­tee­na­lan sisältä (hoi­to­jen ja diag­nos­tii­kan kehit­ty­mi­nen) Niinpä muu­tos­ky­kyä tar­vi­taan niin joka­päi­väi­sessä elä­mässä kuin iso­jen shok­kien yhteydessä.

Ter­vey­den­huol­lon resi­liens­sin tut­ki­mus on otta­nut aimo loi­kan viime vuo­sina. Tut­ki­jat ovat kehi­tel­leet aina­kin tois­ta­kym­mentä vii­te­ke­hystä resi­liens­sin ana­to­miaa sel­ven­tä­mään. Kyseessä on niin moni­ta­hoi­nen ja komplek­si­nen ilmiö, että se kui­ten­kin pake­nee kai­ken­laista loke­roin­tia. Ja siinä onkin mie­les­täni koko resi­liens­sin ydin: se raken­tuu niin monista asioista – mitat­ta­vista ja mit­taa­mat­to­mista – että se on sen vah­vuus. Näin sys­teemi voi ottaa vas­taan iskuja, sel­vitä nii­den aiheut­ta­masta han­ka­luu­desta jat­kaen (lähes) nor­maa­lia toi­min­taansa, oppia ja muok­kau­tua entistä ehom­maksi. Se on siis resilientti.

Orga­ni­saa­tioi­den resi­liens­sin yti­miksi on tun­nis­tettu mm. sel­keä ja osal­lis­tava joh­ta­mi­nen, riit­tä­vät resurs­sit, teho­kas tie­don­kulku, oppi­mi­nen ja yhteis­työ. Samat ilmiöt ker­tau­tu­vat orga­ni­saa­tion pie­nem­missä osa­sissa, kuten tii­meissä, ja toi­saalta suu­rem­massa jär­jes­tel­mässä, joissa taas kukin orga­ni­saa­tio on osana. Kun ker­rok­sia on monia, koko­nais­kes­tä­vyys para­nee. Arki­kie­li­sesti ilmais­tuna: Jos jos­sain osassa sys­tee­miä toi­minta kosah­taa, toi­nen tulee tueksi. Resi­lientti sys­teemi on siis plas­ti­nen kuin aivo­ku­dos. Toi­saalta siinä on oltava myös riit­tä­västi vakautta, että tukea löy­tyy, kun perus­tat hei­lu­vat. Resi­liens­siä ei voi myös­kään kas­vat­taa val­miiksi hyl­lyyn ja ottaa esiin hädän het­kellä esiin hyö­dyn­net­tä­väksi, vaan sitä kas­va­te­taan niin “rau­han” aikana kuin kes­kellä kriisiä.

Ja se yhteys lea­niin mit­ta­rei­neen, vakioin­tei­neen ja tau­lu­pa­la­ve­rei­neen oli…?

Resi­liens­siä ja joh­ta­mista tut­kies­sani olen miet­ti­nyt sitä, miten lean-kehit­tä­mi­nen ja –joh­ta­mi­nen suh­teu­tuu sii­hen, että resi­lienssi komplek­si­sissa eli äärim­mäi­sen moni­mut­kai­sissa jär­jes­tel­missä kai­paa tut­ki­mus­ten mukaan myös moni­nai­suu­den tuke­mista ja löy­hien yhteyk­sien raken­ta­mista. Vas­taus ja itseäni ilah­dut­tava yhteys löy­tyy lea­nin filo­so­fi­sesta yti­mestä ennem­min kuin työ­ka­lu­pa­kista. Jat­ku­van kehit­tä­mi­sen ideo­lo­gia, johon kaikki osal­lis­tu­vat tasa­ver­tai­sina tuo­den oman asian­tun­te­muk­sensa ongel­man­rat­kai­suun, raken­taa orga­ni­saa­tiolla usko­mat­to­man laa­jan koke­mus- ja tie­to­poh­jan, ver­kos­toja, oppi­mi­sen tai­toa. Ja itse asiassa työ­ka­lu­pa­kis­ta­kin löy­tyy apuja: päi­vit­täis­joh­ta­mi­sen kei­not aut­ta­vat kriit­ti­sen tär­keässä tiedonkulussa 😉

Blo­gi­teks­tin kirjoitti

Soila Kar­rei­nen | Valmentaja

Hyp­pä­sin pois ison ter­veys­a­se­man yli­lää­kä­rin teh­tä­västä aja­tuk­se­nani löy­tää uuden­laista teke­mistä ja ymmär­rystä siitä, mitä sotelle oikeas­taan pitäisi tehdä. Sat­tu­man kautta tieni vei sosi­aali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön kautta ter­vey­den­huol­lon resi­liens­sin tut­ki­muk­sen pariin. Kir­joi­tan aja­tuk­sis­tani, tut­ki­muk­sista ja pal­jon muuta. 

Yhteys­tie­dot

Mei­hin Mediel­lei­hin saa yhteyttä: https://medielli.fi/yhteystiedot/#ellit