25 heinä Serp­pejä, tset­se­kär­pä­siä ja äiti­lää­kä­rin logiikkaa

Yksi lää­ke­tie­teen suu­rim­mista edis­ty­sas­ke­lista on mit­taa­mi­sen ja ana­ly­soin­nin läpi­murto, nykyi­sen lää­ke­tie­teemme kivi­jalka. Mutta kuten muis­sa­kin asioissa hyvän­kin asian käyt­tä­mi­nen kan­nat­taa miet­tiä jos­kus etukäteen.

Sals­kea kandidaatti

Kuten tilanne, jossa sals­kea lää­ke­tie­teen kan­di­daatti huo­les­tu­neesta kon­sul­toi nuo­resta poti­laasta, jolla oli hälyt­tä­vän kor­keat veren­pai­near­vot tois­te­tusti vas­taa­no­tolla mitat­tuna. Seniori mietti asiaa het­ki­sen ja ohjasi hie­man punas­te­le­van nuo­ren nai­sen iäk­kääm­mälle ter­vey­den­hoi­ta­jalle, jol­loin veren­pai­near­vot­kin las­ki­vat humis­ten nor­maa­li­lu­ke­miin. Ope­tus: mieti kah­desti, ennen kuin mit­taat veren­pai­netta val­koi­nen lää­kä­rin­takki päällä. Eten­kin jos olet komea nuori lää­käri (kau­nis­kin käy).

Kuu­me­mit­tari

Toi­nen koh­taus elä­västä elä­mästä: nuo­ri­mies saa­pui nuhafluns­sa­rä­käi­senä olo­huo­nee­seen kysy­mään missä on kuu­me­mit­tari. Havah­dut­tava oival­lus: nel­jän lap­sen äitinä en ole ker­taa­kaan mitan­nut lap­sil­tani kuu­metta kuu­me­mit­ta­rilla. Luo­tan bio­lo­gi­seen otsa­mit­ta­riin: jos lap­sen otsaa kos­ket­taa omalla otsalla ja tun­tuu kuu­malta, on sillä kuume. Vaih­toeh­toi­sen käsi­mit­tauk­sen vir­he­läh­teenä on usein se, että käsi on kyl­mempi kuin otsa ja siten tut­kit­tava voi tun­tua kuu­malta vaikka ei oikeasti sitä ole. 

Äiti­lää­käri

Äiti­lää­kä­rin diag­noo­si­puusto tun­tuu kul­ke­van seu­raa­valla aja­tus­lo­gii­kalla: onko lapsi “kipeä” vai “oikeesti kipeä” (esim simah­ta­nut, väsäh­tä­nyt, olet huolissasi)Jos lapsi on oikeasti kipeä tai olet huo­lis­sasi, vie se oikealle lää­kä­rille arvioon (äiti­lää­kä­riä ei las­keta oikeaksi lää­kä­riksi, kun tun­teet sot­ke­vat har­mit­ta­vasti diag­nos­tiik­kaa). Huo­maa: kuume ei ole rat­kai­seva oire pää­tök­sen­teossa. Itse asiassa sitä ei hoi­to­pää­tök­seen tar­vita lainkaan.

Äiti­lää­kä­rin diag­noosi-hoi­to­puusto jat­kuu seu­raa­vin aske­lin: Tie­dätkö toden­nä­köi­sen syyn miksi lapsi on kipeä (esim nuha/räkäisyys ja kuume= fluns­sa­vi­rus): kyllä/ei. Jos tiedät/ epäi­let tie­tä­väsi, mistä on kyse hoida. Useim­mi­ten hoito on kipu­lää­ki­tys. Seu­raa että para­nee. Jos ei parane ja eten­kin jos huo­no­nee, vie se oikealle lää­kä­rille arvioon. Tai käytä hoi­to­ko­kei­lua, joka ker­too diag­noo­sin. Vasta vii­mei­senä tilaa labraa tai rönt­ge­niä (koska niitä ei kotio­lo­suh­teissa ole käy­tet­tä­vissä kovin näpsäkästi)

Pik­kusisko

Hoi­to­ko­kei­lusta hyvä esi­merkki on pik­kusisko, joka soitti sun­nun­taina ja ker­toi, että kurkku on kovin kipeä. Ohja­sin otta­maan Burana 800mg. Ja soi­tin kah­den tun­nin päästä uudel­leen. Sisko oli kovin tyy­ty­väi­nen, ker­toi että kuume ja kipu oli­vat hävin­neet ja ettei anti­bioot­ti­kuu­ria nyt tar­vita. Väärä vas­taus. Miksi? (vas­taus alla)

Vas­taus: Fluns­sassa kurk­ku­ki­vun lisäksi on useim­mi­ten muita oireita kuten nuhaa. Sär­ky­lääk­keet tehoa­vat yleensä vain osit­tain. Bak­tee­ri­tau­deissa sen sijaan anti-inflam­ma­to­rit (suo­meksi: Burana) saat­taa olla ns ihme­lääke, joka vie oireet täy­sin pois. Siten sitä voi käyt­tää diag­noo­sin tukena hoi­to­ko­kei­lussa. Angii­nan lisäksi “Bura­na­testi” tun­tuu toi­mi­vat usein myös nuor­ten nai­sen munuais­tu­leh­duk­sissa, jossa oireena voi olla ihmeel­li­nen kuume, joka nousee 39–40 astee­seen noin 4 tun­tia Bura­nan otta­mi­sen jäl­keen ja las­kee taas Bura­nalla nor­maa­liksi. (Diag­noo­sin var­mis­tuk­seen tar­vi­taan pis­sa­näyte ja tuleh­dusarvo CRP eli serppi).

Miten tarina loppui? 

Sisko ei suos­tu­nut peni­sil­lii­ni­kuu­riin kun vasta maa­nan­taina, kun kurk­ku­kipu palasi ja samalla tuli 40 asteen kuume. Aut­toiko peni­sil­liini? Tietty.

CRP eli serppi onkin lois­tava esi­merkki mit­tauk­sesta, joka on hyvä- mutta jota kan­nat­taa miet­tiä kah­desti. Ei ole yksi eikä kaksi ker­taa, jol­loin per­jan­tai- illan ratoksi on tul­lut “serp­pi­hä­ly­tys”, jol­loin CRP on otettu fluns­sa­po­ti­laalta ja on yllät­tä­vän kor­kea 80–100. Joka tuot­taa päi­vys­tä­jälle välit­tö­män pään­sä­ryn: onko se nyt kui­ten­kaan virus vai kehit­te­leekö se onne­ton keuh­ko­kuu­metta? Jol­loin asiak­kaan riski saada ns yli­hoito kas­vaa eli turha anti­biootti var­muu­den vuoksi. Koska ikui­nen totuus on, että Val­vira ran­kai­see alka­van keuh­ko­kuu­mei­den hoi­ta­matta jät­tä­jää mutta armah­taa anti­bioot­ti­ri­pu­lin aiheuttajaa.

Jäl­ki­vii­sau­della ajateltuna 

Usein vii­sain reitti olisi ollut äiti­lää­kä­rin logiikka: onko se kipee? Oikeesti? Jos ei, niin anna sille Bura­naa. Jos ei riitä, anna Pana­do­lia lisäksi. Jos on oikeesti kipee tai pahe­nee, laita oikeelle lää­kä­rille. Mutta älä katso serp­piä, jos sillä on flunssa.

Tarina nok­ke­lasta ja hal­vasta diag­nos­tii­kasta on mui­noin kuu­le­mani tarina Afri­kasta ja uni­tau­dista. Tset­se­kär­pä­sen aiheut­ta­maan uni­tau­tiin oli aina­kin aika­naan käy­tössä lääke, jota käy­tet­tiin myös nais­ten sää­ri­kar­vo­jen pois­ta­mi­seen. Lääke oli han­kala tehdä, sen teke­mi­nen rik­koi koneet. Jol­loin lää­kettä piti antaa vain niille, joilla tau­tia oli. Koska diag­nos­ti­sia mit­ta­reita tai labo­ra­to­rio­ko­keita ei ollut, otet­tiin aja­tuk­sella käyt­töön ns köy­hän miehen/naisen testi: laita terk­ka­rille jonossa ole­vat odot­ta­maan vas­taan­ot­toa (joka tapah­tui joka tapauk­sessa). Ne, jotka nukah­ti­vat odot­taessa, lai­tet­tiin eri jonoon. Ja sai­vat uni­tau­din lääk­keen. Sitä tarina ei ker­to­nut, kuinka muka­vaa on niellä lää­kettä, joka irrot­taa säärikarvatkin.