16 loka Stay safe!
Kirjailija Jani Kaaro väitti Lääkärilehden kolumnissaan terveyspalvelujen tarkoitukseksi välittämisen signaloinnin. Haa! Tutkitaanpa asiaa.
Peruspalveluna onnea ja siunausta?
Floridalainen kaupunki Archer, 2500 asukasta esittelee nettisivuillaan palvelujaan. Kaupungin keskustasta löytyy baseball-kenttä, vesitorni ja kunnantalo. Perusturvaan viittaavilta alasivuilta löytyy tietoa, miten jätevesijärjestelmään pääsee mukaan, ja ohjeet mistä löytyy suojaa luonnonkatastrofin sattuessa. Floridan tapauksessa nämä liittyvät hurrikaanien aiheuttamiin tuhoihin.
Pysähdytään tähän. Peruspalveluna on ohjeet mitä tehdä hurrikaanin tullessa päälle. Duck and cover? Onnea ja siunausta kaikille, toivottavasti kaikki sujuu hyvin, stay safe!
Yhteiskuntajärjestelmämme ovat kovin erilaisia meillä ja Yhdysvalloissa, mutta yhdysvaltalaisen kulttuurin rahakeskeisyyden ymmärtää, kun tajuaa, että turvaverkkoa ei tarjoa mikään muu kuin oma tai läheisten pankkitili.
Terveyspalvelujen tarkoituksena on turvallisuuden tunne…
Kaaron mukaan kaikilla vastaanotoilla ei välttämättä tuoteta terveyttä, ja väitän että se on ihan ok. Merkittävä tarkoitus terveyspalveluilla on tuottaa turvallisuuden tunnetta. Ei omaa sairaalaa tai terveyskeskusta puolusteta siksi, että siellä haluttaisiin jatkuvasti käydä. Haluamme nukkua yömme hyvin tietäen, että kun tarvitsen apua, niin tiedän saavani sitä, ja mielellään läheltä. Siksi alueiden asukkaat nousevat takajaloilleen, kun hallitus yrittää tiristää säästöjä lakkauttamalla harvaan käytettyjä päivystyksiä.
Tämän takia argumentointi terveyshyödyn tuottamisesta tai toiminnan kustannusvaikuttavuudesta menee asukkaiden mielestä ohi aiheen. Terveys turvallisuuspalveluna (tai Kaaron sanoin välittämisen signalointi) on äänestäjien näkökulmasta ymmärrettävämpi.
Onko terveyden tuottamisella sitten väliä?
On tietenkin. Päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tulee perustua tietoon siitä mitä yhteisellä rahalla kustannetuista palveluista saadaan irti. Vähähyötyistä toimintaa ja hukkaa pitää vähentää, ja vanhoja toimintatapoja uudistaa uusien teknologioiden ja uuden tiedon avulla. Euron kuvat ja tehokkaat prosessikaaviot silmissä kiiltävien kehittäjien ja päättäjien vauhdin hurmoksessa on kuitenkin tärkeää välillä pysähtyä ja miettiä palvelujen tarkoitusta. Aluevaaleissa ehdokkaat tulevat valjastamaan äänestäjien turvallisuuden tunteen (”Puolustan lähipalveluja!”) haravoimaan ääniä, ja samalla media ja asiantuntijat peräänkuuluttavat vastuuta kestävyysvajeesta (”Mistä rahat?!”). Rajanveto on vaikeaa ja onneksi sen tekevät demokraattisesti valitut päättäjät, joille toivon viisautta ja kärsivällisyyttä perustaa mielipiteensä myös tutkittuun tietoon.
…vai sittenkin eriarvoisuuden vähentäminen?
Turvallisuuden ja terveyden voi myös yhdistää älykkäästi. Terveyshuolet ja sairaudet hankaloittavat yksilön kykyä toteuttaa itseään ja rakentaa yhteisöään. Meidän tulee yhteiskuntana mahdollistaa kaikille terveyden edistäminen ja sairauksien hoitaminen tulotasosta riippumatta. Tätäkin on mahdollisuuksien tasa-arvo. Väitän, että terveyspalvelujen tärkeimpänä tehtävänä on vähentää eriarvoisuutta, mutta ei niinkään terveydessä, koska on tärkeämpääkin (Terveystalon viestintä sanoittaa sen hyvin). Turvallista ja hyvää elämää on helpompi rakentaa, kun terveys ei rasita ja apua saa, kun sitä tarvitsee.
Blogitekstin kirjoitti
Elisa Jokelin | LEAN-valmentaja (LPP)
Kun tapasin toiset Ellit, huomasin, että olemme joukko intohimoisia maailmanparantajia, joilla on halu kehittää terveydenhuollon suoritus- ja toimintakykyä. Se onnistuu mielestäni parhaiten tukemalla henkilöstöä tekemään kestävä muutos.
Jokaisella terveysasemalla haasteet ovat samat: liian paljon kysyntää suhteessa resursseihin. Koska resursseja ei ole luvassa lisää ja kysyntäkin vain kasvaa, ainut keino vastata kasvaviin haasteisiin on muuttaa tapaa, jolla peruspalveluja tuotetaan.
Yhteystiedot
Meihin Medielleihin saa yhteyttä: https://medielli.fi/yhteystiedot/#ellit