28 helmi Tapa, jolla puhun työpaikastani luo todellisuutta
Viime vuosina olemme mediasta saaneet käsityksen, että terveydenhuollossa ei mene hyvin. Talous on huonoissa kantimissa, henkilöstö on tyytymätöntä johtamiseen ja työntekijät uupuvat työtaakan alla. Todellisuus näyttää harmaalta, mutta voisimmeko tuoda siihen muitakin sävyjä?
Kitkerää puhetta terveydenhuollosta
Julkisen terveydenhuollon työntekijöiden ulostulot mediassa on ollut lisääntyvä ilmiö. Kirjoitetaan mielipidekirjoituksia, some-päivityksiä sekä annetaan haastatteluja medialle, joissa kerrotaan pahoinvoinnista ja arvostellaan kovaan ääneen työnantajaa ja johtoa. Kertovatko nämä ulostulot sellaisesta organisaatiokulttuurista, jossa ei ole ollut mahdollista tulla kuulluksi? Julkisen terveydenhuollon johtaminen on hyvinvointialueiden muodostuttua käännekohdassaan. Oleellista onkin, että onnistuuko se muuttumaan ajassa ja vastaamaan nykytyöntekijän tarpeisiin.
Työntekijöiden ulostulot mediassa kertovat myös muuttuneesta viestintäkulttuurista, jossa jokaisella on oikeus kommentoida organisaation sisäisiä asioita julkisesti. Me” on muuttunut vastakkainasetteluksi, jolloin ”me” olemme oikeassa ja ”nuo toiset” aiheuttavat ongelmat. Samalla toisen työn kunnioitus on unohtunut. Johto ja esihenkilöt ovat myös ihmisiä, jotka tekevät työtään (ja varsin haasteellisissa olosuhteissa). Itsensä ilmaisemisen vapaus on tärkeä arvo yhteiskunnassamme, mutta se tuo jokaiselle viestijälle myös vastuun omien sanomistensa vaikutuksista.
Median vastuu on oma lukunsa, sen rooli on todella iso julkisesta terveydenhuollosta muodostuvaan mielikuvaan. ”Todellisessa elämässä” negatiivisten ilmiöiden rinnalla on nimittäin valtava määrä positiivisia tosiasioita. Julkinen terveydenhuolto tuottaa joka päivä tuhansille potilaille terveyshyötyä, sairaudesta parantumisia ja positiivisia asiakaskokemuksia. Samalla tuhannet ammattilaiset kokevat työnsä antoisaksi sekä nauttivat potilaskohtaamisista ja työstään ylipäätään. Kuinka useasti media kirjoittaa näistä asioista?
Puhe tuottaa todellisuutta
Sosiologit Berger ja Luckmann (1966) esittivät teoksessaan Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen: Tiedonsosiologinen tutkielma, että todellisuutemme on ihmisten välisen vuorovaikutuksen tulosta. Tämä tarkoittaa, että kaikki tekemisemme, sanomisemme ja keskustelumme muodostaa koko ajan havaitsemaamme todellisuutta.
Mediasisällöt, sosiaalista mediaa unohtamatta, sekä jopa rennot kahvipöytäkeskustelut muovaavat joka hetki käsitystämme todellisuudesta. Mielikuvamme vaikuttavat puolestaan siihen, miten toimimme ja vuorovaikutamme toisten kanssa. Tekemisemme muokkaa koko ajan toimintaympäristöä sekä niiden ihmisten todellisuutta, joiden kanssa toimimme. Lumipalloefekti on valmis. Ei ole siis merkityksetöntä, millaisia ajatuksia kukin meistä maailmaan päästää!
Miksi terveydenhuollosta syntyvillä mielikuvilla on merkitystä?
Terveydenhuollon toimintakyvyn kannalta on erityisen tärkeää, että osaajia riittää tekemään arvokasta potilastyötä. Kovin negatiivispainotteiseksi kääntyvä julkinen keskustelu ja mielikuva terveydenhuollosta karkottaa nuoria opiskelemaan muita aloja. Negatiiviseen keskusteluilmapiiriin väsyvä työntekijä myös on helposti tulevaisuuden alanvaihtaja.
Negatiiviset mielikuvat vaikuttavat varmasti myös potilaisiin ja asiakkaisiin. Hakeudutaan hoidon piiriin myöhässä, koska ei haluta lisätä hoitajien ja lääkäreiden taakkaa. Pyritään palveluihin vähän etukenossa, kun ei tiedä milloin hoitoon pääsee. Tullaan tietyllä asenteella, kun ajatellaan, että mikään ei toimi ilman tiukkaa vaatimista. Mediassa nähdyt ja kuullut negatiiviset asiat luovat ahdistusta ja rapauttavat luottamusta palveluihin.
Ja lopuksi, ajatellaanpa itse terveydenhuollossa työskenteleviä henkilöitä. On merkityksellistä työhyvinvoinnille, että kokeeko työskentelevänsä negatiivisessa ilmapiirissä vai todella upeassa työpaikassa. Iso osa tästä todellisuudesta rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Kannustan siis kaikkia negatiivisen mielikuvan karkotukseen harjoittamalla positiivista juoruilua!
Blogitekstin kirjoitti
Mari Kiema | Valmentaja
Olen tehnyt kymmenisen vuotta kehittämistyötä erikoissairaanhoidossa leanin ja organisaation muutoksen parissa. Muutos kiehtoo minua ilmiönä sekä yksilön, työyhteisön että organisaation näkökulmasta.
Olen kouluttanut ja valmentanut työyhteisöjä ja esihenkilöitä prosessien kehittämisessä sekä jatkuvan kehittämisen toimintamallin käyttöönotossa. Vahvuuteni on monipuolinen osaaminen lean-teoriasta ja ‑työkaluista sekä olen lisäksi perehtynyt erilaisiin lähi- ja etä-fasilitointitekniikoihin. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri.
Yhteystiedot
Meihin Medielleihin saa yhteyttä: https://medielli.fi/yhteystiedot/#ellit