03 kesä Niksi-Nobel

Tervetuloa Astrid Nobelin palkinnon julkistamistilaisuuteen. Kertauksena vielä tämä suurelle yleisölle tuntemattomampi Nobelin palkinto, joka on suomalaissyntyisen Astrid Nobelin omaa sukua Möttönen miehensä Alfred Nobelin vaimolleen kotitalousrahoista säästämä ja säätiöimä palkinto, myös aiemmin Niksi- Nobeliksi kutsuttu. Palkintogaala pidetään entiseen tapaan Astrid Nobelin syntymäpitäjän Pieksämäen kunnantalon juhlasalissa.

Pal­kin­to­gaala

Mee too aiheut­ta­man jul­ki­suu­den myötä pal­kin­to­gaala on saa­nut uutta nos­tetta. Astrid Nobe­lin o.s Möt­tö­nen omin sanoin pal­kinto on omis­tettu “Niille nai­sille ja mie­hille, jotka saa­vat maa­il­massa aikaan hyvää ilman pen­nin kil­lin­giä tai mini­maal­li­sin pihiltä mie­hel­tään nipis­tä­min koli­koin. Siellä se taas dyna­miit­tia räjäyt­te­lee ja pitäisi lap­sille jos­tain tai­koa talvivaatteet.”

Voit­ta­ja­suo­si­kit

1. Vah­vim­pana voit­ta­ja­suo­sik­kina tänä vuonna on intia­lai­nen sil­mä­lää­käri, joka aikansa ihmet­teli miten maassa asus­ta­vat sil­mä­lää­kä­rit (joita oli vain kou­ral­li­nen) sai­si­vat hoi­det­tua mil­joo­nat har­maa­kai­hiin sokeu­tu­vat van­huk­set, jotka eli­vät pie­nissä kylä­pa­ha­sissa pit­kin laa­jaa Intiaa han­ka­lien kul­ku­yh­teyk­sien päässä. Eri­tyi­sesti pal­kin­to­ko­mi­tea kiit­tää oival­lusta, jossa kylien 14-vuo­ti­aat nuo­ret nai­set, kyliensä alinta kas­tia ole­vat, ope­tet­tiin tut­ki­maan van­hus­ten sil­miä kyliin toi­mi­te­tulla sil­män­tut­ki­mus­lait­teella. Poik­keava löy­dös ohjau­tui säh­köi­sesti sil­mä­lää­kä­rille tar­kis­tet­ta­vaksi, joka seu­loi tut­kit­ta­vista lei­kat­ta­vat ja muut poik­kea­vat löy­dök­set. Nämä nuo­ret nai­set ja tule­vat äidit nousi­vat kyliensä arvoas­tei­kossa osaa­mi­sensa ja arvos­tet­tu­jen van­hus­ten aut­ta­mi­sessa siten, että itsensä ja tule­vien las­tensa tule­vai­suus vai­kut­taa nyt valoi­sam­malta ja avioi­tu­mi­nen alai­käi­senä vai­kut­taa epä­to­den­nä­köi­sem­mältä kuin aiem­min. Eri­tyi­nen kii­tos myös nik­sistä, jossa linja- auto hakee lähi­ky­listä lei­kat­ta­vat van­huk­set yhteen paik­kaan, johon on raken­nettu mobiili leik­kaus­kes­kus. Kaik­kien ope­roi­ta­vien van­hus­ten sil­mät puu­du­te­taan ja laa­jen­ne­taan yhtä aikaa ja leik­kaus tapah­tuu liu­ku­hih­na­mai­sena työnä siten, että kaikki on ope­roitu saman päi­vän aikana ja poti­laat palaa­vat samalla bus­silla omiin kyliinsä. Jäl­ki­tar­kas­tuk­sesta huo­leh­ti­vat samat 14-vuo­ti­aat nuo­ret nai­set tuke­naan sil­mä­lää­kä­rit etäyh­teyk­sien päässä.

2. Vah­vana kil­pai­li­jana on tans­ka­lai­sen palo­vam­mao­sas­ton nero­kas ja halpa käy­täntö, jossa palo­vam­man saa­neille poti­laille anne­taan ensi­töik­seen iso tuo­pil­li­nen olutta. Tällä hal­valla ja nerok­kaalla nik­sillä on monta etua: oluesta palo­vam­man uhri saa sekä pro­teii­nia että nes­tettä, lisäksi alko­holi toi­mii puu­dut­ta­vana aineena. Lisäksi tuoppi rau­hoit­taa ja uhri voi todeta “Ei tässä nyt niin pahasti tain­nut käydä, kun sain kaljankin.”

3. Kol­mas pal­kin­toeh­do­kas menee Aasi­aan, jossa tsu­nami teki suurta tuhoa paitsi siinä pie­nessä saa­ressa, jossa suku­pol­velta toi­selle äidit ovat lap­sil­leen lau­la­neet lau­lua: “kun meri vetäy­tyy, kerää itsel­lesi vaat­teita, vettä, rii­siä ja tuikku, juokse niin kor­kealle ja pys­tyt, opeta tämä laulu myös lap­sil­lesi”. Tämä ehdo­kas on eri­tyi­sen vah­voilla syystä, että laulu on täy­sin ilmai­nen ja sen avulla kaikki saa­ren asuk­kaat pelastuivat. 

Suo­men ehdo­kas “popsi popsi pork­ka­naa” ei vali­tet­ta­vasti tänä vuonna sijoit­tu­nut kärkikolmikkoon.

Suo­ma­lais­ten eri­tyi­sesti rakas­ta­massa suk­ka­housu-nobe­lissa on tänä­kin vuonna laaja edustus.