10 maalis Miksi omalääkärijärjestelmä oli hyvä 90-luvulla?
Tutkimuksissa on todettu, miten omalääkärijärjestelmässä hoidon jatkuvuus, saatavuus, asiakastyytyväisyys ja työntekijöiden työtyytyväisyys paranivat. Siksi yhä useampi haaveilee omalääkäri- ja omahoitajajärjestelmään palaamisesta. Omalääkärijärjestelmä on perusterveydenhuollossa pikemmin sääntö kuin poikkeus. Se on käytössä useissa maissa- esimerkkeinä Norja, Ruotsi, Viro, Tanska, Iso-Britannia ja Hollanti.
Miksi omalääkärijärjestelmästä kuitenkin pitkälti luovuttiin Suomessa tällä vuosituhannella?
Kun sijaisia ei saatu, omalääkärin alueita jäi ilman lääkäriä ja vakituisten lääkäreiden työtaakka kasvoi. Työtaakan kasvua lisäsi erikoissairaanhoidon työnsiirrot perusterveydenhuoltoon.
Lääkäreillä ei ollut useinkaan työaikaa eikä työmäärälle ollut rajoitetta, jolloin vastaanotot jonoutuivat. “Helpot” työikäiset asiakkaat siirtyivät jonojen vuoksi työterveyshuoltoon. Osin laman ja osin sijaisten saamisen vaikeuden vuoksi omalääkäreiden alueet kasvoivat isoiksi ja raskaiksi eikä aluekokoa pienennetty. Nuoret koulutuksensa alkuvaiheessa olevat lääkärit eivät pärjänneet isoilla alueilla ja lääkäreiden saatavuus heikkeni entisestään.
Mitä ennustamme tulevaisuudesta?
Suomessa väestö vanhenee. Väestön vanhetessa sairaudet lisääntyvät ja terveydenhuollon palvelutarve kasvaa. Huoltosuhde muuttuu väestörakenteen vuoksi epäedullisemmaksi.
Erikoissairaanhoito ei ota perusterveydenhuollon tehtäviä takaisin itselleen.
Lääketieteellisen tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja yksittäisen (oma)lääkärin on yhä haastavampi hallita monimutkaista kokonaisuutta.
Omalääkärijärjestelmä turvaa jatkuvuutta, parantaa hoidon laatua, asiakas- ja työtyytyväisyyttä ‑mutta…
Muissa maissa omalääkärin alue on ollut kooltaan noin 1 200–1 600 asukasta, Virossa maksimimäärä on 2 000 asukasta- jonka jälkeen lääkäri voi kieltäytyä ottamasta lisäpotilaita vastaan. Omalääkärit ovat pääsääntöisesti ammatinharjoittajia. Rahoitusmekanismeissa on eroavaisuuksia.
Miten ihmeessä Suomessa – huoltosuhteen huononeminen huomioiden- on mahdollista pienentää omalääkärin alueetta sopivan kokoiseksi, jotta omalääkäri kykenee työskentelemään työajan puitteissa? Tämä koskee myös myös sijaisia, osa-aikaisuutta toivovaa, osatyökykyistä ja erikoistuvaa omalääkäriä/sijaista tai kandidaattia.
Miten ihmeessä turvata lääkärille sopiva väestön koko, palkkaus, taata asiakkaillemme riittävä lääketieteen osaamisen taso ja omalääkäreille lupa koulutuksiin ja tarvittaessa tutkimukseen, kun toiveenamme on säilyttää myös nykyinen erikoissairaanhoidon korkea taso ja turvata myös sen rahoitus?
Ja tehdä vielä tämä kaikki maailmassa, jossa taloudelliset resurssit ovat rajallisia ja jossa epävarmuus ja muutos tuntuvat pikemmin lisääntyvän kuin vähenevän?
Blogitekstin kirjoitti
Anne Autio | LEAN-valmentaja (LPP)
Pitkän terveyskeskustaustan omaavana ylilääkärinä tuon Medielleihin sekä perinteitä että osaamista aiemmista muutoksista. Erityisesti olen hyvä saatavuuden sekä resurssien tasapainoilussa ja variaation havaitsemisessa ja hallitsemisessa. Poikittainen ajattelu sekä resilienssi on minulle luontevaa, ja kykenen ajattelemaan asioita “out of the box” eli laatikon ulkopuolelta, joskus ennakoivastikin. Huomaan usein asioita, jotka ovat tulossa vasta esiin. Elleihin törmäsin eri projekteissa sekä työpaikoilla, ja lopulta päädyimme yhteen, kun huomasimme ihmettelevämme samaa norsua eri ilmansuunnista. Me Mediellit toimimme tasa-arvoisesti, oikeudenmukaisesti sekä asiakasta kunnioittaen.
Yhteystiedot
Meihin Medielleihin saa yhteyttä: https://medielli.fi/yhteystiedot/#ellit