21 marras Vas­ta­ran­nan kiis­ket, nuo muu­tok­sen sankarit!?! 

Tun­nis­tatko itses­säsi, lähei­ses­säsi tai työ­to­ve­ris­sasi vas­ta­ran­nan kiis­ken? Sen, joka tun­tuu viran tai peri­aat­teen puo­lesta ole­van läh­tö­koh­tai­sesti kaik­kea vas­taan. Vas­ta­ran­nan kiiski iskee sel­käe­vänsä kipeästi muu­tos­joh­ta­jan jal­ka­poh­jaan eikä lähde mui­den mukana uimaan – var­sin­kaan omasta näkö­kul­mas­taan vas­ta­vir­taan – vaan näkee mui­den mie­li­pi­teet läh­tö­koh­tai­sesti epäkannatettavina. 

Mitä tekee vas­ta­ran­nan kiiski? 

Edel­li­sessä blo­gis­sani käsit­te­lin muu­tos­vas­ta­rin­taa. Muu­tos­vas­ta­rin­ta­han (jos se näh­dään Ali­val­tio­sih­tee­rin huu­mo­riplä­jäyk­sen mukai­sesti lin­tu­la­jina) kai­vau­tuu tiu­kasti pote­roi­hinsa puo­lus­taen pesäänsä muu­tok­silta jos­kus rai­vok­kaas­ti­kin. Uskon muu­tos­vas­ta­rin­nan syö­vän ruu­ak­seen vesi­kas­veja tai hyön­tei­siä – tai aina­kin toi­von niin, sillä kala­ruo­ka­va­liossa se saat­taisi koh­data vas­ta­ran­nan kiis­kessä kovan palan. 

Ymmär­ryk­seni ja vaja­vais­ten net­ti­läh­tei­den perus­teella vas­ta­ran­nan kiiski on se tyyppi, joka ei lähde mihin­kään mukaan. Se pysyt­te­lee ran­ta­ve­sissä. Ja nime­no­maan siellä vas­ta­ran­nan vesissä. Mie­lui­ten se vielä majai­lee tiet­ty­jen kivien välissä ja sieltä sitä on vai­kea nar­rata liik­keelle. Sillä on kyllä mie­li­pi­teitä eikä se nii­den esit­tä­mistä sääs­tele. Sitä voi­kin jos­kus olla ras­kasta kuun­nella, koska mie­li­pi­teet ovat hyvin lujassa siellä ran­ta­ki­vi­kon alla. Kiis­ken päätä ei noin vain kään­ne­tä­kään ja sen yrit­tä­mi­nen vaa­tii vas­tus­ta­jalta aika lailla vai­vaa. Silti se kan­san­vii­sauk­sien perus­teella jää usein tur­haksi työksi tai kään­tyy yrit­tä­jää vas­taan. Dia­logi ei ole vas­ta­ran­nan kiis­ken harrastus. 

Kiis­ken kanssa kes­kus­telu – kuin tuu­leen huu­taisi? 

Jos kiiski puhei­siin ryh­tyy, on kes­kus­te­lun muoto usein sel­lai­nen, että toi­nen ehdot­taa ja kiiski ampuu ehdo­tuk­set alas joko omilla argu­men­teil­laan tai ihan vain murah­ta­malla ja vai­ke­ne­malla. Kes­kus­te­lu­yri­tys voi toi­sesta osa­puo­lesta muis­tut­taa kivi­reen vetä­mistä. Tai suossa tar­po­mista. Tai ter­van juo­mista. Näitä sanon­to­ja­han meillä suo­ma­lai­silla pii­saa! Harva viit­sii edes yrit­tää, kun kiis­ken tun­nis­taa. Piik­kejä täynnä ja vai­kea käsi­tellä. Huo­nossa mai­neessa kaikkinensa. 

Mah­toiko Anni Sin­ne­mäellä olla mie­lessä vas­ta­ran­nan kiiski Ultra Bran Älä soita tänne enää kos­kaan ‑kap­pa­leen sanoja? ”Olet sie­tä­mä­tön tyyppi / ja mie­li­pi­teesi ovat vää­riä. / Älä soita tänne enää kos­kaan”. Jos­kus ollaan kui­ten­kin sel­lai­sessa tilan­teessa, että kiis­keä ei voi jät­tää huo­mioi­matta ja tiet­tä­västi tai­dok­kaat ja viit­se­li­äät ihmi­set ovat onnis­tu­neet sen käsittelyssä. 

Miksi vas­ta­ran­nan kiis­ki­kin voi olla hyö­dyl­li­nen par­ven jäsen? 

Muu­tos­vas­ta­rinta on eri­tyi­sen tar­peel­li­nen omi­nai­suus ris­kien tun­nis­ta­mi­sessa. Vas­ta­ran­nan kiis­kellä on aavis­tuk­sen eri tulo­kulma: lii­keh­ti­mi­nen mihin tahansa mui­den mää­rit­tä­mään suun­taan on läh­tö­koh­tai­sesti pois­sul­jettu vaih­toehto. Sen sijaan kiiski saat­taa ket­te­rästi kul­kea valit­se­maansa suun­taan vas­tus­taen mil­loin jouk­ko­voi­maa, mil­loin taas har­vain­val­taa ja näin se voi­daan nähdä jopa jouk­ko­jen keu­la­hah­mona. Monet his­to­rian hui­keat hah­mot voi­daan tun­nis­taa vas­ta­ran­nan kiis­kiksi, sillä he ovat kysee­na­lais­ta­neet val­ta­ra­ken­nel­mia, vas­tus­ta­neet moraa­lista rap­piota ja aja­neet hei­kom­massa ase­massa ole­vien oikeuk­sia. Vas­ta­ran­nan kiis­kestä keh­key­tyy­kin jos­kus vas­ta­rin­nan lähettiläs. 

Vas­ta­ran­nan kiis­ken hyväksi luet­ta­koon myös vakau­den vaa­li­mi­nen. Jos kiiski näkee, että näin on hyvä, niin sit­ten (aina­kin kiis­ken mie­lestä) jat­ket­ta­koon. Toi­si­naan ihmi­sen, ryh­män tai koko­nai­sen jär­jes­tel­män resi­lienssi raken­tuu myös siitä, että tie­tyt tär­keät osa­set pysy­vät ennal­laan muut­tu­mi­sen rin­nalla tai sen sijaan. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvää­kin. Kyllä se aurinko ran­ta­ki­vik­koon­kin pais­taa ja saa vas­ta­ran­nan kiis­ken hopea­reu­nuk­sen loistamaan! 

P.S. Lisää vas­ta­ran­nan kiis­kestä voit lukea mm. Ylen sivuilta: https://yle.fi/a/3–5068978. Aiheesta on kysytty myös kir­jas­ton­hoi­ta­jalta: https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-ja-mista-sanonta-vastarannan.