09 marras Arvo­tonta askar­te­lua vai täy­del­li­siä tähtihetkiä

Hoi­to­ta­kuun tiu­ken­tu­mi­nen on käyn­nis­tä­nyt vim­mai­sen pon­nis­te­lun toi­min­nan kehit­tä­mi­seksi. Samaan aikaan käy­dään kes­kus­te­lua teke­mi­sen vai­kut­ta­vuu­desta. Uusia toi­min­ta­mal­leja ja nii­den tulok­sel­li­suutta on esi­telty jul­ki­suu­dessa ja niistä käy­dään kii­vasta kes­kus­te­lua. Se osal­taan ede­saut­taa tässä het­kessä tar­vit­ta­vassa ”out of the box”-ajattelussa sekä lisää ben­saa kehit­tä­mi­sen liek­kei­hin yllä­pi­täen riit­tä­vää hönkää.

Moni­mut­kai­suu­desta käsi­tel­tä­viksi koko­nai­suuk­siksi
 

Mitä moni­mut­kai­sem­masta toi­min­taym­pä­ris­töstä on kyse, sitä enem­män koros­tuu sen jäsen­tä­mi­nen riit­tä­vän pie­niin, hel­pom­min käsi­tel­tä­viin koko­nai­suuk­siin. Lisäksi tar­vi­taan hidasta, kir­kasta ja jän­te­vää ajat­te­lua. Pysäh­ty­mistä sen äärelle, mikä on se toi­min­ta­ta­van kova ydin, joka aikaan­sai näky­väksi tul­leen tuo­tok­sen ja kerää­mään mat­kan var­relta, mikä onnis­tui ja mikä ei ja mistä kum­pai­nen­kin joh­tui. Kysy­mys on samasta asiasta kuin asiak­kaan oireen aiheut­ta­van juu­ri­syyn etsi­mi­sessä. Oire on näky­väksi tuleva tuo­tos ja aiheut­taja usein näky­mä­tön, jonka sel­ville saa­mi­nen vaa­tii ajat­te­lun pon­nis­te­lua ja hyvää päättelykykyä.

Ter­veys­a­sema hyvä esi­merkki moni­mut­kai­sesta toi­min­taym­pä­ris­töstä. Jo pel­käs­tään se, että asiak­kaat ovat yhtey­dessä hyvin eri­lai­sissa ja eri ammat­ti­lai­sia vaa­ti­vissa asioissa täy­sin sat­tu­man­va­rai­sena ajan­koh­tana höys­tet­tynä ammat­ti­lais­ten vaih­tu­mi­sella, käyt­tä­mi­sellä muissa toi­min­noissa, vain muu­ta­man mai­ni­tak­seni, muo­dos­taa peli­ken­tästä jo alku­jaan vai­keasti hal­lit­ta­van. Näky­väksi tulee monen­lai­sia asioita. Jok­seen­kin help­poa on tun­nis­taa turha teke­mi­nen, arvo­ton askar­telu. Oire epä­op­ti­maa­li­sista, mutta pakol­li­sista toi­min­nal­li­sista rat­kai­suista, jotka joh­tu­vat työ­ka­luista, jotka eivät tue ide­aa­lia teke­mi­sen tapaa. Kii­reen kes­kellä on vai­keaa löy­tää aikaa syväl­li­selle poh­din­nalle olen­nai­sista, kään­teen­te­ke­vistä juu­ri­syistä, jol­loin ajau­du­taan teke­mään oireen­mu­kaista hoitoa.

Kohti parem­paa tulevaisuutta

Uusien toi­min­ta­ta­po­jen kehit­tä­mis­työ on kui­ten­kin näyt­tä­nyt tuot­ta­van tulosta. Asiak­kai­den asioi­den rat­kai­se­mi­sen tapoja on vir­ta­vii­vais­tettu. Arvo­tonta askar­te­lua on pois­tettu ja pil­kah­duk­sia täh­ti­het­kistä havaittu. Jokin silti hier­tää kivenä kengässä.

Kuvi­tel­laanpa sel­lai­nen maa­ilma, missä asiak­kaalle tulee ter­vey­teen liit­tyvä kysy­mys. Hän ryh­tyy ker­to­maan tar­pees­taan itsel­leen sopi­vana ajan­koh­tana äly­alus­talla Reima-robo­tin avus­ta­mana. Tarve kuin tarve, Reima-robotti osaa hakea tie­toa poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mästä ja kysyä tar­ken­ta­via kysy­myk­siä, ynnäillä yhteen ja tehdä ehdo­tuk­sen rat­kai­susta ja tar­vit­ta­vasta ammat­ti­lai­sesta. Aamulla ammat­ti­lai­set saa­pu­vat töi­hin ja ryh­ty­vät käy­mään läpi Rei­man heille ohjaa­mia asiak­kaita. Koska tar­vit­ta­vat tie­dot ovat heti käy­tet­tä­vissä, voi ammat­ti­lai­nen kes­kit­tyä ajat­te­luun jat­ko­suun­ni­tel­masta ja tar­vit­ta­vista toi­men­pi­teistä. Lopuksi ammat­ti­lai­nen käy ehdo­tuk­sensa läpi asiak­kaan kanssa hänen toi­vo­mal­laan tavalla joko puhe­li­messa, vies­tillä tai tapaa­malla hänet kasvotusten.

Opti­maa­li­sessa maa­il­massa, ei pel­käs­tään toi­min­ta­ta­vat, myös työ­ka­lut on opti­moitu tuke­maan halut­tua lop­pu­tuo­tosta. Näin ammat­ti­lai­set voi­vat kes­kit­tyä juuri sii­hen, mihin heitä tar­vi­taan. Tulok­sena täy­del­li­siä täh­ti­het­kiä. Tätä odo­tel­lessa, toi­mii Hilkka-hoi­taja Reima-robot­tina työ­ka­lui­naan puhe­lin ja struk­tu­roi­dut kysy­mys- ja ohjepatteristot.