13 syys Johtamisen taidot koitellaan vaikuttavuusperustaisessa ohjauksessa
Hyvinvointialueiden myötä vaikuttavuusperustainen ohjaus on noussut uusien organisaatioiden kuumaksi perunaksi. Valtiovalta sitä vaatii ja hyvinvointialueet ammattilaisineen sitä haluavat. Kaikki osapuolet nyökyttelevät asian tärkeyttä, mutta harvempi samalta seisomalta osaa vaadittavat muutokset tehdä. Muutosta ei tehdä ilman johtajuuden osaamista, mille asetetaan nyt todellisia haasteita.
Kokonaisuuden hahmottaminen – taito nähdä metsä puilta
Vapaasti kuvattuna vaikuttavuus tarkoittaa sitä, että jollain tekemisellä on saatu todistetusti muutos aikaan. Vaikuttavuusperustaisella ohjauksella pyritään siis ohjaamaan organisaation tekemistä asioihin, joilla on toivottu vaikutus suhteessa siihen mitä tavoitellaan. Keskeistä sote-organisaatioille on saavuttaa paras mahdollinen vaikuttavuus vastuulla olevan väestön terveydentilaan, hyvinvointiin ja toimintakykyyn.
Hyvinvointialue on monimutkainen rakennelma erilaisten toimijoiden tuottamia palveluja, ja käytössä olevat resurssit ovat rajalliset. Tehtävä ei siis ole helppo. Vaaditaan paljon tietoisia, ja monessa kohdassa myös tuskallisia valintoja. Jos tehdään jotain enemmän, niin jotain on tehtävä vähemmän tai ei ollenkaan.
Johtoryhmiä ja johtajia saatetaankin tässä ”vaikuttavuuspelissä” tiukan tilanteen eteen. Konkretiaan päästään vain ymmärtämällä kokonaisuuksia. Tämä edellyttää päätöksiä tekeviltä johtoryhmiltä ja yksittäisiltä johtajilta kykyä hahmottaa kokonaisuutta, koostaa ja tulkita mittaustuloksia, ymmärtää tutkimusnäyttöä sekä tehdä päätöksiä saatavilla olevan tiedon perusteella. Usein päätöksen taakse on hyvä kerätä ymmärrystä myös niin sanotusta ”todellisesta elämästä” eli kuulla asiakkaiden ja työntekijöiden ääntä.
Päätöksistä toimenpiteiksi – kyky muuttaa päätökset tekemiseksi
Seuraava haasteellinen kohta johtamisessa tulee heti linjausten ja päätösten jälkeen, kun niiden pitäisi sulautua osaksi tekemistä. Linjausten ja päätösten todellinen arvo tulee siitä, että käytännön tekeminen muuttuu niiden mukaiseksi.
Johtamisen tekemisellä linjaukset ja päätökset muutetaan muotoon, jolla asia kommunikoidaan eteenpäin. Tavoitelauseet harvoin riittävät, ja jäävät sanamuodoltaan varsin ylätasoiseksi. Viestimistä tukemaan tarvitaan perusteluja sekä konkreettisia numeraalisia alatavoitteita ja raja-arvoja.
Tällainen päätösten ja linjausten ”käännöstyö” on omanlaistaan osaamista, jota jokainen johtaja tarvitsee. Taitoa on käyttää sanoja ja lauseita, joita kaikki osapuolet ymmärtävät. Liian ylätasoiset tavoitteet jättävät toimeenpanijat yksin, ja saattavat johtaa väärinymmärryksiin. Voidaan joutua tilanteeseen, jossa muna muuttuu kanaksi ja päinvastoin. Oikeanlaisten sanoitusten hakeminen on yhteispeliä, jossa päätöksen tai linjauksen tehnyt johtoryhmä muodostaa yhteisen kielen asiasta viestimiseen.
Ihmisten johtaminen – taito kuunnella ja kommunikoida
Vaikuttavuusperustainen ohjaus on monimutkaista, koska palvelukokonaisuudet tuotetaan hyvinvointialueilla monen toimijan yhteispelinä. Erilaisten toimintakulttuurien kohtaaminen kokouspöydässä haastaa jälleen kerran johtajien osaamista.
Palveluiden tuottajien kokouspöydässä koetellaan toden teolla dialogisuuden taitoja – siis kykyä kuunnella ja kommunikoida vastavuoroisesti. Organisaatioiden tulokset, mukaan lukien vaikuttavuus, tehdään lopulta yksittäisten yksilöiden ja työtiimien tekemisellä. Palveluiden tuottajien kokouspöydässä muodostetaan yhteinen ymmärrys tavoitteiden ja linjausten konkretiasta.
Dialogisuus tarkoittaa tässä sitä, että kaikki osapuolet pyrkivät ymmärtämään toistensa todellisuutta, sekä muodostamaan selkeät askelmerkit tarvittaville muutoksille toiminnassa. Tämän yhteisen ymmärryksen muodostamista varten jokaisella kokouspöydän ympärillä on kaksi korvaa ja yksi suu. Dialogista kokouskulttuuria onkin hyvä kehittää ja vaalia tietoisesti.
Johtajuuden kehittäminen – kyky oppia yksin ja yhdessä
Nyt jos koskaan on aika tarttua siihen kuuluisaan peilin ja katsoa suoraan päin sitä, mitä kuvastin näyttää. Mitkä ovat vahvuuteni? Missä olisi vielä opittavaa? Johtajuudessa kehittyminen on varmasti elämänmittainen matka, jossa ei koskaan tule valmiiksi. Paremmaksi on aina kuitenkin mahdollista tulla. Vaikuttavuusperustainen ohjaus on siinä mielessä tasapuolinen oppimiskenttä, että aika monella on siinä paljon opittavaa. Tässä yhteydessä yhdessä oppiminen voisi olla varteenotettava vaihtoehto.
Oppivan organisaatiokulttuurin rakentamisen voi johtaja aloittaa itsestään ja omasta johtoryhmästään. Kuinka paljon sinä tai johtoryhmäsi käytätte aikaa oppimiseen? Reflektoitteko tekemistänne, päätöstenne tai toimenpiteidenne oikeellisuutta? Pyrittekö ymmärtämään johtamanne systeemin toimintaa? Millaiset ovat dialogisuuden taitonne? Ja ennen kaikkea – pyrittekö tietoisesti kaiken aikaa kehittymään paremmiksi johtajiksi? Johtajuuden voisi hyvin nostaa tekijäksi, joka joko mahdollistaa tai estää vaikuttavuusperustaisen ohjauksen tulemisen osaksi organisaation toimintatapaa.
Haluatko lisätietoa vaikuttavuusperustaisesta ohjauksesta? Tässä muutamia resursseja:
- Tuleva webinaari: Vaikuttavuusperustaisuus nousuun ohjaamalla: Varmista paikkasi nyt! Lisää päivämäärä 10.10 klo 13–14 kalenteriisi ja rekisteröidy mukaan tähän tulevaan webinaariin. Se tarjoaa tuoretta tietoa ja käytännön vinkkejä vaikuttavuusperustaisen ohjauksen parantamiseen. Ilmoittaudu: https://events.teams.microsoft.com/event/5ba863f6-7435–4d1d-a602-9d7af9534ccf@cabe613f-2df8-4e9a-b6d5-aea7f22b3295
- Lisää lukemista: Jos haluat syventyä aiheeseen vielä tarkemmin, voit lukea valtioneuvoston julkaisun “Reittiopas vaikuttavuuteen. Vaikuttavuusperustainen ohjaus sote- ja työllisyyspalveluissa.” Tämä julkaisu tarjoaa kattavan tietopaketin vaikuttavuusperustaisesta ohjauksesta ja sen soveltamisesta terveys- ja työllisyyspalveluihin. Löydät sen täältä: Reittiopas vaikuttavuuteen
Lisäksi webinaari Kohtaamattomuuden hinta: Tutustu jo tapahtuneeseen webinaariin, joka käsittelee kohtaamisen ja vuorovaikutuksen roolia työyhteisöissä ja asiakastyössä. Löydät sen Mediellien YouTube-sivuilta: Kohtaamattomuuden hinta ‑webinaari – YouTube
Blogitekstin kirjoitti
Mari Kiema | Valmentaja
Olen tehnyt kymmenisen vuotta kehittämistyötä erikoissairaanhoidossa leanin ja organisaation muutoksen parissa. Muutos kiehtoo minua ilmiönä sekä yksilön, työyhteisön että organisaation näkökulmasta.
Olen kouluttanut ja valmentanut työyhteisöjä ja esihenkilöitä prosessien kehittämisessä sekä jatkuvan kehittämisen toimintamallin käyttöönotossa. Vahvuuteni on monipuolinen osaaminen lean-teoriasta ja ‑työkaluista sekä olen lisäksi perehtynyt erilaisiin lähi- ja etä-fasilitointitekniikoihin. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri.
Yhteystiedot
Meihin Medielleihin saa yhteyttä: https://medielli.fi/yhteystiedot/#ellit