21 kesä Ensimmäisenä ongelman rajauksen ja tavoitteen kimppuun
Juhannuksena ei syödä varhaisperunaa, eikä tuoda salaattiaineksia pöytään suoraan kasvimaalta. Keväällä möyhensin mökkimultaa uusilla työkaluilla. Kumisaappaat ja työhanskat kävivät sävyltään yhteen. Lannoitteet ja mullat olivat parhaat mitä mainoksista löysin. Missä vika, mikä meni pieleen?
Ongelman rajaus kaiken alku
Kehittämisen kenttä näyttää monesti villiintyneeltä mökkipuutarhalta. Silloin on hyvä pysähtyä ensin rauhassa määrittämään ongelmaa, joka meidän pitää kehittämisellä taklata. Jos tämä jätetään tekemättä, niin työelämän ”puutarhurit” päätyvät tekemään loputtomalta tuntuvaa urakkaa, vaikka intoa ja työkaluja löytyisikin.
Tärkeintä ongelman rajaamisessa on, että sitä työstetään, kunnes ratkaistavan ongelman olemus on päivänselvä kaikille osapuolille. Ongelma voidaan tällöin kirjoittaa selkeästi ylös kahdella tai kolmella lauseella. Taustatyötä ja selvityksiä nykytilasta voi toki olla enemmänkin, mutta ongelman ydin on lyhyt ja ytimekäs.
Ongelman rajauksessa kuvataan ongelma ilmiönä, jota tarkennetaan numeroin ja kuvaavin sanoin. Toisin sanoen määritellään mihin kehittämisen paukut aiotaan tässä kyseisessä kehittämispyrähdyksessä käyttää. Tämä tarkoittaa tietoisia valintoja. Esimerkiksi tällä kerralla keskitymme tiettyyn toimintaprosessiin tai yksikköön, seuraavalla kerralla on toisen vuoro.
Tavoitteeseen kuuluu numeroita
Onnistunut ongelman rajaus ja siitä laadittu kirjallinen kuvaus antavat hyvät eväät tavoitteen asettamiselle. Tavoitteen asetannassa puolestaan asetetaan lippu kenttään siihen kohtaan, minne haluamme kehittämisellä päästä.
Hyvin usein näkee hähmäisesti asetettuja tavoitteita. Nämä voi tunnistaa esimerkiksi sanoista ”sujuvoittaa”, ”lisätä”, ”nopeuttaa”, ”vähentää” ja ”pienentää”. Erityisesti ”sujuvoittaa” on henkilökohtainen suosikkini. Edellä mainitut sanat kertovat, että prosessissa on tunnistettu epämääräisyyttä, mutta sitä ei ole vaivauduttu tutkimaan tarkemmin.
Ongelma on rajattu ja määritelty riittämättömästi, mikäli numeraalista tavoitetta on vaikea asettaa. Ilman numeraalista tavoitetta et voi tietää myöhemmin, onko kehittäminen tuonut toivottua tulosta. Vinkkini onkin, että tutki ongelmaa, kunnes ymmärrät sitä paremmin.
Ja mitä tämä kaikki voisi tarkoittaa mökkipuutarhassani 😊
Mökkipuutarhassa ja todellisen elämän kehittämisessä voi moni asia aiheuttaa sotkua. On tällöin tuloksekkaampaa keskittyä yhden ilmiön ymmärtämiseen, kuin lähteä puutarhuroimaan ympäriinsä. Ensi keväänä otankin varhaisperunan kasvatuksen tutkimisen työn alle, ja muut viljelmät saavat tulla toimeen, miten taitavat. Ehkäpä ongelmana oli epäsuotuisa kasvualusta tai liian myöhäisä istutus, kuka tietää.
Blogitekstin kirjoitti
Mari Kiema | Valmentaja
Olen tehnyt kymmenisen vuotta kehittämistyötä erikoissairaanhoidossa leanin ja organisaation muutoksen parissa. Muutos kiehtoo minua ilmiönä sekä yksilön, työyhteisön että organisaation näkökulmasta.
Olen kouluttanut ja valmentanut työyhteisöjä ja esihenkilöitä prosessien kehittämisessä sekä jatkuvan kehittämisen toimintamallin käyttöönotossa. Vahvuuteni on monipuolinen osaaminen lean-teoriasta ja ‑työkaluista sekä olen lisäksi perehtynyt erilaisiin lähi- ja etä-fasilitointitekniikoihin. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri.
Yhteystiedot
Meihin Medielleihin saa yhteyttä: https://medielli.fi/yhteystiedot/#ellit