21 maalis Hoidon jatkuvuus vaatii toimintaympäristön uudelleenajattelua, ei pelkkiä resursseja
Millaisesta jatkuvuudesta puhumme?
Hoidon jatkuvuudella on kolme ulottuvuutta: tiedollinen, hoitoepisodit ylittävä, ja henkilökohtainen.
Tiedollinen hoidon jatkuvuus tarkoittaa sitä, että kaikilla hoitoon osallistuvilla ammattilaisilla on samat tiedot käytössään potilaan sairaus- ja hoitohistoriasta. Tämä yleensä toteutuu sähköisten tietojärjestelmien aikakautena. Tosin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, yksityisen ja julkisen palvelutuotannon, ja varsinkin terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen välillä voi olla ajoittain ammottavakin kuilu.
Hoitoepisodit ylittävä hoidon jatkuvuus nilkuttaa paikoitellen. Asiakas ottaa yhteyttä terveysasemaan ja satunnainen hoitaja vastaa puhelimeen. Tarvitessaan muiden ammattilaisten apua, hoitaja joutuu yleensä konsultoimaan satunnaista lääkäriä, koska potilaan paremmin tunteva lääkäri tuskin on heti käytettävissä. Tämä satunnainen lääkäri tekee suunnitelman potilaan jatkohoidosta ja parhaimmillaan saa sovittua jatkot itselleen. Pahimmillaan aikoja ei ole annettavissa tai kyseessä lyhyt keikkalainen, joka ei pysty potilaan hoitoa jatkamaan. Potilaalle sanotaan, että soita uudelleen ja lottokone arpoo seuraavalla kerralla taas uuden vastaanottajan. Hoitoepisodi pilkkoutuu siten useiden eri ammattilaisten välille ja kokonaiskuva on ainoastaan potilaalla.
Henkilökohtainen jatkuvuus tarkoittaa luottamuksellista suhdetta yhden ammattilaisen ja potilaan välillä. Tämä yskii ja pahasti. Vaihtuvat lääkärit ja suoranainen lääkäripula vaikeuttavat henkilökohtaisten suhteiden luomista potilaisiin. Emme kuitenkaan pääse henkilökohtaiseen jatkuvuuteen ellemme tee hoitoepisodit ylittävälle jatkuvuudelle ensin jotain.
Erikoistuminen perusterveydenhuollossa on ongelma
Emme saa sallia hoitoepisodien katkeilemista enää. Tuntuu, että tilanne on hyväksytty ja alistuttu, että joka tapauksessa potilaita pompotellaan ammattilaiselta toiselle. Olemme sallineet sen, että perusterveydenhuollossa erikoistutaan kuin erikoissairaanhoidossa ikään, ja potilaiden kokonaisvaltainen hoito yleislääketieteen hengessä jää jalkoihin. Lääkäreiden sektoreihin jakaantuva työ vie heitä pois avovastaanotolta, missä perheitä kohdataan vauvasta vaariin, hoitaen akuutteja ja kroonisia sairauksia samoilta potilailta, jakamatta työtä tai potilaita keinotekoisesti. Erikoistuneet hoitajat tarkentavat myös vain tiettyihin sairausryhmiin.
Toimintamallin lähtökohdaksi hoidon jatkuvuus
Tiimeihin perustuvilla terveysasemilla on onnistuttu parantamaan hoidon jatkuvuutta. Menestyksen takana on selkeät valinnat. Potilaat saavat oman yhteyshenkilön, jolloin potilaan asiat pysyvät yhden ammattilaisen näpeissä parhaimmillaan vuodesta toiseen. Hoitajien rooli kasvaa kokonaisvaltaiseen hoitoon ja henkilökohtaisia suhteita ylläpitävään suuntaan. Jokaisessa kontaktissa arvioidaan, millaisesta hoidon jatkuvuudesta potilas hyötyy. Hoidon kiireellisyyttä ja hoidon jatkuvuuden merkitystä mietitään laadukkaan hoidon näkökulmasta. Henkilökohtaisten hoitosuhteiden tärkeyttä korostetaan niin teoissa kuin puheissa. Continuity of care ‑indeksillä mitattuna hoidon jatkuvuus on muutamassa kuukaudessa parhaimmillaan kaksin- tai kolminkertaistunut.
Kerromme lisää näistä hoidon jatkuvuutta parantavista käytännön ratkaisuista webinaarissamme 28.3 klo 13–14, tule kuulolle ja ota hoidon jatkuvuus haltuun!
Blogitekstin kirjoitti
Elisa Jokelin | LEAN-valmentaja (LPP)
Kun tapasin toiset Ellit, huomasin, että olemme joukko intohimoisia maailmanparantajia, joilla on halu kehittää terveydenhuollon suoritus- ja toimintakykyä. Se onnistuu mielestäni parhaiten tukemalla henkilöstöä tekemään kestävä muutos.
Jokaisella terveysasemalla haasteet ovat samat: liian paljon kysyntää suhteessa resursseihin. Koska resursseja ei ole luvassa lisää ja kysyntäkin vain kasvaa, ainut keino vastata kasvaviin haasteisiin on muuttaa tapaa, jolla peruspalveluja tuotetaan.
Yhteystiedot
Meihin Medielleihin saa yhteyttä: https://medielli.fi/yhteystiedot/#ellit