02 elo Seu­lan läpi menneet

Wiki­pe­dia vii­sau­des­saan ker­too, että: Lää­ke­tie­teel­li­nen diag­noosi on lää­ke­tie­teel­li­seen tie­toon perus­tuva käsi­tys ter­vey­son­gel­man, sai­rau­den tai tau­ti­ti­lan syistä ja poh­jana lää­ke­tie­tee­seen poh­jaa­valle hoi­dolle. Sana diag­noosi tulee krei­kan kie­lestä sanoista “dia” läpi, (γνώσις) “gno­sis” tieto, ja tar­koit­taa sanan­mu­kai­sesti “seu­lo­mista tie­don läpi”).  Ja että: Diag­noosi voi olla väärä. Sil­loin anne­tut hoi­to­toi­men­pi­teet ja lääk­keet eivät vält­tä­mättä poista oirei­den aiheuttajaa. 

Poh­din­toja

Tämä vii­saus tuli mie­leen poh­ties­sani keski-ikäi­sen mie­hen ongel­maa. Virt­sa­vaiva kun oli kovin han­kala ja juok­sutti usein har­miksi asti. Ter­veys­kes­kus­lää­käri oli asian­mu­kai­sesti ohjel­moi­nut niin pis­sa­näyt­teet (puh­taat), PSA:t (mata­lat, onneksi näin) että teh­nyt DAN-PSS virt­sa­oi­re­ky­se­lyn, jonka poti­las oli tun­nol­li­sesti täyt­tä­nyt mutta har­mit­ta­vasti lomake oli eksy­nyt pit­källä mat­kal­laan toi­mis­tosta hoi­ta­valle lää­kä­rille, eikä etsi­mäl­lä­kään mis­tään löy­ty­nyt. Virt­sa­tei­den ult­ra­ääni ja vuo­ro­kau­den kes­tävä virt­san­seu­ranta oli vielä ohjel­moi­matta. Vinkki tähän tut­ki­muk­seen mene­ville! Juo­tua nes­te­mää­rää (= sisään menevä) ja virt­sat­tua mää­rää (= ulos tuleva) ei kan­nata mitata samasta astiasta! 

Hoi­ta­jalla oli pulma, pyy­tääkö lomake uudel­leen ja miten näitä muita tut­ki­muk­sia sit­ten teh­täi­siin­kään ja missä järjestyksessä. 

Senio­ri­lää­käri pohti asiaa het­ken ja vas­tauk­sena oli mul­lis­tava uusi aja­tus. Kysy­tään asiak­kaalta. Vas­tauk­sena oli “Höh. Tyh­mäkö oot. Koko ajan olen sano­nut, että vaiva alkoi (dia­be­tes­lääke) Jar­diancen aloit­ta­mi­sen jäl­keen (jonka ylei­sim­piä sivi­vai­ku­tuk­sia ovat virt­sa­vai­vat). “ Hoi­to­keino oli ole­tet­tua yksin­ker­tai­sempi ja lääke lopetettiin. 

Tava­ton­ta­kin taval­li­sempi tarina

Ei miten­kään tava­ton tarina. Lää­ke­tie­dettä opis­kel­lessa ja lää­kä­rin työssä me ammat­ti­lai­set olemme tot­tu­neet seu­lo­maan pääs­sämme mit­ta­vaa diag­noo­si­puus­toa, jolla pois­sul­jemme hälyt­tä­viä oireita, pun­nit­semme toden­nä­köi­syyk­siä, ver­tai­lemme aikai­sem­piin vas­taa­viin tilan­tei­siin ja kan­ta­pään kautta opit­tui­hin, mit­taamme, ana­ly­soimme, ver­tai­lemme, pois­sul­jemme ja haemme tie­dos­tois­tamme päi­vi­tet­tyä dataa. Päässä rak­sut­taa mit­tava tie­to­määrä ja lop­pu­tu­le­mana syl­käis­tään ulos suunnitelma. 

Aivo­työn kiih­keys ei vält­tä­mättä asiak­kaalle avaudu. Koke­nut kol­lega ker­toi ker­ran koke­muk­sis­taan tilan­teesta, jossa vas­taan­ot­to­käyn­tiä videoi­tiin. Häm­mäs­tys oli suuri, kun “Siinä mä vain istuin. Ei tapah­tu­nut MITÄÄN. Kun­nes mä tajusin, että se kaikki tapah­tui­kin vaan MUN PÄÄSSÄ.” 

Aivo­työn run­saus ja ruti­noi­tuva diag­noo­sien teke­mi­nen saat­taa kui­ten­kin joh­taa mei­dät tur­han hel­posti diag­nos­tii­kan har­ha­po­luille, jossa oleel­li­nen eli asiak­kaan ker­toma saat­taa unoh­tua- kuten dia­bee­tik­ko­mie­hemme virt­sa­vai­vas­sa­kin taisi tapah­tua. Ken­ties koke­neen lää­kä­rin ja puus­ton raken­ta­mista aloit­te­le­van kol­le­gan erot­taa­kin se seikka, että koke­nut lää­käri osaa ajoin tar­vit­taessa peruut­taa myös puun juu­rille epä­sel­vässä tilan­teessa ja miet­tiä asiaa vielä ker­taal­leen uudem­man ker­ran asia­kas­po­ti­laan sil­min tai asiak­kaalta kysymällä. 

Apina olka­päällä

Kuten tilan­teessa, jol­loin van­hempi tupa­koiva skit­so­free­nik­ko­rouva tois­tu­vasti valit­teli “api­nasta olka­päällä”. Psyy­ken­lääk­kei­den tit­raa­mi­nen ei har­haa pois­ta­nut ja aikansa meni, ennen kuin lää­kä­rille välähti kysyä tar­ken­ta­vana kysy­myk­senä “Het­ki­nen. Kum­malla olka­päällä se apina istuu?” Vas­taus: vasem­malla. Diag­noosi: sepel­val­ti­mo­tauti. Altis­ta­vana teki­jänä: tupa­kointi. Har­haut­ta­vana teki­jänä: skit­so­fre­nia, jossa kipuoire muut­tui apinaksi. 

Nuo­ruu­den intomielisyydet

Ja onhan näitä nuo­ruu­den into­mie­li­syyk­siä mukava hie­man van­hem­pana muis­tella. Kuten se toi­mit­ta­ja­mies­parka, joka ajau­tui vas­taa­no­tol­leni sel­kä­ki­vun vuoksi lupaa­vine ome­na­vat­soi­neen. Veren­paine oli heti ensi yrit­tä­mällä tapissa ja veri­ko­keissa kaikki pie­lessä. Ihan kaikki. EKG oli sen ver­ran epäi­lyt­tävä, että pääsi heti sisä­tau­ti­lää­kä­rin pakeille ja pyö­räi­le­mään rasi­tus- EKG:hen. Vii­nan juo­mi­nen ja Eli­tessä istu­mi­nen tuli myös tauot­taa maksa-arvo­jen vil­kut­te­lun vuoksi. Dia­be­tes­hoi­ta­jan opissa tapah­tui vielä neu­lan­pis­tos­ta­pa­tur­ma­kin ja toi­mit­ta­jamme jou­tui hivi ja hepa­tiit­ti­tes­tei­hin 0‑näyte, 3 ja 6 kuu­kau­den kontrollikokeineen. 

Vii­mein kah­den kuu­kau­den jäl­keen, kun rasi­tus-EKG oli pol­jettu (nor­maa­li­tu­los, onneksi), aloi­tettu veren­paine, dia­be­tes-koles­te­ro­li­lääk­keet, aloi­tettu veren­so­keri- veren­pai­ne­seu­ran­nat, lope­tettu juo­mi­nen ja aina­kin ker­taal­leen jo rep­sah­dettu, hivit ja hepa­tii­tit nega­tii­vi­siksi todettu- huo­ma­sin, että tuttu nimi oli soittolistalla. 

Varo­vai­nen ensi­lause kuu­lui: “Niin— en mil­lään viit­sisi toh­to­ria vai­vata—- mutta on se selkä edel­leen — aika kipeä—-”