02 elo Seulan läpi menneet
Wikipedia viisaudessaan kertoo, että: Lääketieteellinen diagnoosi on lääketieteelliseen tietoon perustuva käsitys terveysongelman, sairauden tai tautitilan syistä ja pohjana lääketieteeseen pohjaavalle hoidolle. Sana diagnoosi tulee kreikan kielestä sanoista “dia” läpi, (γνώσις) “gnosis” tieto, ja tarkoittaa sananmukaisesti “seulomista tiedon läpi”). Ja että: Diagnoosi voi olla väärä. Silloin annetut hoitotoimenpiteet ja lääkkeet eivät välttämättä poista oireiden aiheuttajaa.
Pohdintoja
Tämä viisaus tuli mieleen pohtiessani keski-ikäisen miehen ongelmaa. Virtsavaiva kun oli kovin hankala ja juoksutti usein harmiksi asti. Terveyskeskuslääkäri oli asianmukaisesti ohjelmoinut niin pissanäytteet (puhtaat), PSA:t (matalat, onneksi näin) että tehnyt DAN-PSS virtsaoirekyselyn, jonka potilas oli tunnollisesti täyttänyt mutta harmittavasti lomake oli eksynyt pitkällä matkallaan toimistosta hoitavalle lääkärille, eikä etsimälläkään mistään löytynyt. Virtsateiden ultraääni ja vuorokauden kestävä virtsanseuranta oli vielä ohjelmoimatta. Vinkki tähän tutkimukseen meneville! Juotua nestemäärää (= sisään menevä) ja virtsattua määrää (= ulos tuleva) ei kannata mitata samasta astiasta!
Hoitajalla oli pulma, pyytääkö lomake uudelleen ja miten näitä muita tutkimuksia sitten tehtäisiinkään ja missä järjestyksessä.
Seniorilääkäri pohti asiaa hetken ja vastauksena oli mullistava uusi ajatus. Kysytään asiakkaalta. Vastauksena oli “Höh. Tyhmäkö oot. Koko ajan olen sanonut, että vaiva alkoi (diabeteslääke) Jardiancen aloittamisen jälkeen (jonka yleisimpiä sivivaikutuksia ovat virtsavaivat). “ Hoitokeino oli oletettua yksinkertaisempi ja lääke lopetettiin.
Tavatontakin tavallisempi tarina
Ei mitenkään tavaton tarina. Lääketiedettä opiskellessa ja lääkärin työssä me ammattilaiset olemme tottuneet seulomaan päässämme mittavaa diagnoosipuustoa, jolla poissuljemme hälyttäviä oireita, punnitsemme todennäköisyyksiä, vertailemme aikaisempiin vastaaviin tilanteisiin ja kantapään kautta opittuihin, mittaamme, analysoimme, vertailemme, poissuljemme ja haemme tiedostoistamme päivitettyä dataa. Päässä raksuttaa mittava tietomäärä ja lopputulemana sylkäistään ulos suunnitelma.
Aivotyön kiihkeys ei välttämättä asiakkaalle avaudu. Kokenut kollega kertoi kerran kokemuksistaan tilanteesta, jossa vastaanottokäyntiä videoitiin. Hämmästys oli suuri, kun “Siinä mä vain istuin. Ei tapahtunut MITÄÄN. Kunnes mä tajusin, että se kaikki tapahtuikin vaan MUN PÄÄSSÄ.”
Aivotyön runsaus ja rutinoituva diagnoosien tekeminen saattaa kuitenkin johtaa meidät turhan helposti diagnostiikan harhapoluille, jossa oleellinen eli asiakkaan kertoma saattaa unohtua- kuten diabeetikkomiehemme virtsavaivassakin taisi tapahtua. Kenties kokeneen lääkärin ja puuston rakentamista aloittelevan kollegan erottaakin se seikka, että kokenut lääkäri osaa ajoin tarvittaessa peruuttaa myös puun juurille epäselvässä tilanteessa ja miettiä asiaa vielä kertaalleen uudemman kerran asiakaspotilaan silmin tai asiakkaalta kysymällä.
Apina olkapäällä
Kuten tilanteessa, jolloin vanhempi tupakoiva skitsofreenikkorouva toistuvasti valitteli “apinasta olkapäällä”. Psyykenlääkkeiden titraaminen ei harhaa poistanut ja aikansa meni, ennen kuin lääkärille välähti kysyä tarkentavana kysymyksenä “Hetkinen. Kummalla olkapäällä se apina istuu?” Vastaus: vasemmalla. Diagnoosi: sepelvaltimotauti. Altistavana tekijänä: tupakointi. Harhauttavana tekijänä: skitsofrenia, jossa kipuoire muuttui apinaksi.
Nuoruuden intomielisyydet
Ja onhan näitä nuoruuden intomielisyyksiä mukava hieman vanhempana muistella. Kuten se toimittajamiesparka, joka ajautui vastaanotolleni selkäkivun vuoksi lupaavine omenavatsoineen. Verenpaine oli heti ensi yrittämällä tapissa ja verikokeissa kaikki pielessä. Ihan kaikki. EKG oli sen verran epäilyttävä, että pääsi heti sisätautilääkärin pakeille ja pyöräilemään rasitus- EKG:hen. Viinan juominen ja Elitessä istuminen tuli myös tauottaa maksa-arvojen vilkuttelun vuoksi. Diabeteshoitajan opissa tapahtui vielä neulanpistostapaturmakin ja toimittajamme joutui hivi ja hepatiittitesteihin 0‑näyte, 3 ja 6 kuukauden kontrollikokeineen.
Viimein kahden kuukauden jälkeen, kun rasitus-EKG oli poljettu (normaalitulos, onneksi), aloitettu verenpaine, diabetes-kolesterolilääkkeet, aloitettu verensokeri- verenpaineseurannat, lopetettu juominen ja ainakin kertaalleen jo repsahdettu, hivit ja hepatiitit negatiivisiksi todettu- huomasin, että tuttu nimi oli soittolistalla.
Blogitekstin kirjoitti
Anne Autio | LEAN-valmentaja (LPP)
Pitkän terveyskeskustaustan omaavana ylilääkärinä tuon Medielleihin sekä perinteitä että osaamista aiemmista muutoksista. Erityisesti olen hyvä saatavuuden sekä resurssien tasapainoilussa ja variaation havaitsemisessa ja hallitsemisessa. Poikittainen ajattelu sekä resilienssi on minulle luontevaa, ja kykenen ajattelemaan asioita “out of the box” eli laatikon ulkopuolelta, joskus ennakoivastikin. Huomaan usein asioita, jotka ovat tulossa vasta esiin. Elleihin törmäsin eri projekteissa sekä työpaikoilla, ja lopulta päädyimme yhteen, kun huomasimme ihmettelevämme samaa norsua eri ilmansuunnista. Me Mediellit toimimme tasa-arvoisesti, oikeudenmukaisesti sekä asiakasta kunnioittaen.
Yhteystiedot
Meihin Medielleihin saa yhteyttä: https://medielli.fi/yhteystiedot/#ellit