22 huhti Pikku e kasvoi isoksi – ei lännestä itään, vaan läsnästä etään.
Yhä selkeämmin vaikuttaa siltä, että etätoiminta on tullut jäädäkseen. Alkuvaiheen etätoiminnan keskustelua ajoin leimannut vastakkainasettelu “hyvä” läsnävastaanotto ja “huono” etävastaanotto on hiljalleen himmentymässä. Lisäksi taakse on jäämässä ajatus, että etätoimintaa voitaisiin soveltaa vain niihin asiakkaisiin, jotka ovat lääkärille jo tuttuja. Tämähän ei enää ole reaalielämän todellisuutta. Etätoimintaa (esim. digiklinikka, chatit, Omaolo) käytetään yhä enenevässä määrin myös diagnostiikassa potilaille, jotka ovat lääkärinsä hoidettavana vain etänä. Puhelin on edelleen valtias, mutta häämöttääkö jo aika, jolloin pääsääntöinen yhteydenottokanava onkin sähköinen.
Puhetta vai kirjoitusta?
Puhelimessa, chatissa tai muussa e- yhteydenotossa asiakasta ei voi koskea. Vain osassa tulee asiakas näkyviin- ja silloinkin kuvayhteys voi olla rakeinen. Siten puhelimessa keskustelu ja kuuntelu on entistä tärkeämpää. Chatissa mielialoja, tunteita tai ääntä on hankalampi hahmottaa ja kirjoitusasun on oltava selkeä ja ymmärrettävä.
Valtiaan eli takaisinsoiton etuina on se, että kuulemme asiakkaan äänen. Siitä voi päätellä jo paljon: kirkkauden, nasaalisuuden, expiriumin ja inspiriumin, katkeilevatko sanat vai onko puhe puuromaista vai peräti sekavaa tai harhailevaa.
Sähköinen yhteydenotto voittaa puhelimen ajan säätelyssä- potilas kirjoittaa, kun itselle sopii ja lääkäri vastaa, kun aikatauluun mahtuu. Lisäksi kirjoitettua tekstiä voi hyödyntää kopioimalla anamneesia potilaskertomukseen. Myös “kuva olisi kiva” – toiminto onnistuu sähköisesti toistaiseksi tietoturvallisemmin.
Käytännössä opittua
Puhelimessa on tärkeää kuunnella asiakkaan kertomus, kunnes se katkeaa luonnolliseen kohtaansa. Varsin usein asiakkaamme on jo pohtinut mitä tehdä ja mikäli maltamme kuunnella riittävän pitkään, saamme arvokkaan tiedon alustavasta hoitosuunnitelmasta. Keskeyttäminen usein sotkee asiakkaan ajattelua ja voi ohjata keskustelua niin, että jokin tärkeä yksityiskohta jää huomaamatta. Kuunnellessa lääkäri pohtii punaisia lippuja (red flags) tai mitä voisi pahimmillaan käydä (worst case scenario). Keskustelun tauotessa on hyvä tarkentaa näihin liittyviä kysymyksiä.
Yhteinen suunnitelma ja käsitys jatkoista on hyvä varmistaa ja kerrata vielä red flag-oireet ja miten niiden ilmaantuessa tulisi toimia.
Etävastaanotto on usein lyhyempi kuin läsnävastaanotto ja säästyvä aika kannattaa hyödyntää proaktiiviseen seurantaan, jota etätoimijan kannattaa ahkerasti harrastaa. On erityisen tärkeää seurata vointia ja sen kehittymistä riittävän pitkään, kunnes lääkäri on varma, miten toimia. Parhaimmillaan saamme takaisin yleislääkärin alikäytetyn diagnostisen keinon eli ajan. Aika kertoo useassakin alkavassa taudissa, paraneeko vai paheneeko vaiva ja sitä kannattaa hyödyntää niin puhelimessa kuin sähköisessäkin etätoiminnassa.
Seuraa, seuraa ja vielä kerran seuraa!
Seurannan merkitystä ei voi liiaksi korostaa turvallisessa etähoidossa. Aluksi ajatus arjen kiireessä voi pelottaa. Kun kysyntä on kova, reseptejä puskee ikkunoista ja ovista samoin kuin asiakkaitakin – niin tämäkin vielä! Ja kun ne asiakkaatkin, on niin puheliaita, miten tiukka aikataulu kestää!
Totta onkin, että aikaa tuskin kellään on ylenpalttisesti käytettävissään. Turvallisella etätoiminnalla kuitenkin läsnäasiakkaiden määrä vähenee. Suurin osa asiakkaista kuitenkin tokenee hoitokokeilulla (esim. kipulääke) tai seurannalla (jossa flunssa paranikin). Siten osa työstä siirtyy läsnätyöstä etätyöhön. Puheliaita asiakkaita löytyy aina, mutta onneksi kuitenkin ovat vähemmistö. Seurantapotilaat ovat pääosin lyhytsanaisia eli jos ovat parantuneet niin ovat tyytyväisiä. Jos vointi pahenikin, sekin selviää chatin tai puhelun alussa, jolloin asiakkaan kerkeää vielä kutsua lisäkokeisiin tai läsnävastaanotolle. Ja läsnävastaanotto on yleensä lyhyt, kun asiat on jo kertaalleen keskusteltu. Siten osaltaan aikaa säästyy seurantaan, jos etätoimintaa tekee paljon. Ja onneksi apunamme on myös taitavia hoitajia, joille etätoimintavastuuta voi myös järkevästi jakaa.
Ja onhan se totta, että perinteisessä läsnävastaanottomallissa lääkärille ajautuivat varmemmin ne asiakkaat, joilla vaiva ei parantunutkaan tai hoito ei tehonnut. Miten mukavaa – ja opettavaista- on saada asiakkaalta palautetta sujuvan ja onnistuneen seurannan tai hoitokokeilun jälkeen. Kiitos on sana, joka ilahduttaa aina ja tarinan loppuun on mukava laittaa piste. Piste.
Blogitekstin kirjoitti
Anne Autio | LEAN-valmentaja (LPP)
Pitkän terveyskeskustaustan omaavana ylilääkärinä tuon Medielleihin sekä perinteitä että osaamista aiemmista muutoksista. Erityisesti olen hyvä saatavuuden sekä resurssien tasapainoilussa ja variaation havaitsemisessa ja hallitsemisessa. Poikittainen ajattelu sekä resilienssi on minulle luontevaa, ja kykenen ajattelemaan asioita “out of the box” eli laatikon ulkopuolelta, joskus ennakoivastikin. Huomaan usein asioita, jotka ovat tulossa vasta esiin. Elleihin törmäsin eri projekteissa sekä työpaikoilla, ja lopulta päädyimme yhteen, kun huomasimme ihmettelevämme samaa norsua eri ilmansuunnista. Me Mediellit toimimme tasa-arvoisesti, oikeudenmukaisesti sekä asiakasta kunnioittaen.
Yhteystiedot
Meihin Medielleihin saa yhteyttä: https://medielli.fi/yhteystiedot/#ellit