17 huhti Muutosvastarintaa ei ole olemassa
Terveydenhuollossa muutos on jatkuvaa, jotta voidaan vastata kasvaviin tarpeisiin, teknologian kehitykseen ja taloudellisiin paineisiin. Perinteisesti muutoksiin liittyvä “muutosvastarinta” on nähty negatiivisena ilmiönä, joka estää kehitystä. Väitän, että kyse ei ole varsinaisesta vastarinnasta muutosta kohtaan, vaan siitä, että muutoksen keskellä olevien ihmisten tarpeet ja odotukset eivät ole täyttyneet. Tämä näkökulma muuttaa tapaa, jolla muutoksia tulee johtaa ja toteuttaa.

Muutoksen taustalla olevat tarpeet
Terveydenhuolto on kompleksinen systeemi, minkä johdosta muutosprosessit ovat monimutkaisia ja vaikuttavat laajasti: työtehtävät muuttuvat, resursseja on aina liian vähän mutta silti pitää pärjätä, työkaverit voivat vaihtua, tiimit ja työyhteisöt vaihtuvat jne. Kun ammattilainen kokee, että hänen tarpeitaan ei oteta huomioon tai hän ei ymmärrä muutoksen syitä ja tavoitteita, syntyy reaktio, joka voidaan tulkita muutosvastarinnaksi. Tämä reaktio ei kuitenkaan ole vastustusta itse muutosta kohtaan, vaan pikemminkin merkki siitä, että hänen perustarpeensa – kuten turvallisuuden tunne, selkeys, osallisuus ja arvostus – eivät täyty.
Muutosjohtamisen asiantuntijat ovat todenneet, että muutosvastarinta on usein seurausta epäonnistuneesta viestinnästä tai siitä, että työntekijät eivät koe olevansa mukana prosessissa. Kun työntekijä ymmärtää muutoksen tarkoituksen ja kokee saavansa tukea sen läpiviemisessä, hänen asenteensa muuttuu. Tämä korostaa tarvetta keskittyä ihmisten tarpeisiin muutoksen aikana sen sijaan, että nähtäisiin vastustus väistämättömänä osana prosessia. Tarpeiden täyttämisen merkitys terveydenhuollossa Terveydenhuollon organisaatioissa muutos vaikuttaa laajasti potilashoitoon, työprosesseihin ja henkilöstön hyvinvointiin. Muutosten onnistunut läpivienti vaatii johdolta kykyä tunnistaa ja vastata henkilöstön tarpeisiin. Näitä tarpeita voivat olla:

Turvallisuuden tunne:
Muutokset voivat aiheuttaa epävarmuutta työpaikan säilymisestä tai roolin muuttumisesta. Henkilöstö tarvitsee selkeitä viestejä siitä, miten muutos vaikuttaa heidän työhönsä ja miten heitä tuetaan siirtymävaiheessa.
Osallisuus:
Työntekijät haluavat olla mukana päätöksenteossa ja kokea olevansa osa muutosta. Osallistaminen lisää sitoutumista ja vähentää pelkoa tuntemattomasta.
Selkeys:
Epäselvät tavoitteet tai puutteellinen viestintä voivat aiheuttaa hämmennystä. Selkeä viestintä auttaa työntekijöitä ymmärtämään muutoksen syyt ja hyödyt.
Kun nämä tarpeet täytetään, työntekijät eivät koe tarvetta vastustaa muutosta vaan voivat aktiivisesti osallistua sen toteuttamiseen.
Johtopäätös
Muutosvastarintaa ei ole olemassa itsenäisenä ilmiönä – on vain ihmisiä keskellä muutosta, joiden tarpeet eivät ole täyttyneet riittävällä tavalla. Terveydenhuollon organisaatioissa tämä tarkoittaa sitä, että johdon tulee kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön turvallisuuden tunteeseen, osallisuuteen ja selkeyteen jokaisessa muutosprosessissa. Kun nämä tarpeet otetaan huomioon, niin sanottu muutosvastarinta vähenee merkittävästi ja organisaatio kykenee sopeutumaan uusiin toimintatapoihin tehokkaammin ja sujuvammin.

Blogitekstin kirjoitti
Elisa Jokelin | LEAN-valmentaja (LPP)
Kun tapasin toiset Ellit, huomasin, että olemme joukko intohimoisia maailmanparantajia, joilla on halu kehittää terveydenhuollon suoritus- ja toimintakykyä. Se onnistuu mielestäni parhaiten tukemalla henkilöstöä tekemään kestävä muutos.
Jokaisella terveysasemalla haasteet ovat samat: liian paljon kysyntää suhteessa resursseihin. Koska resursseja ei ole luvassa lisää ja kysyntäkin vain kasvaa, ainut keino vastata kasvaviin haasteisiin on muuttaa tapaa, jolla peruspalveluja tuotetaan.
Yhteystiedot
Meihin Medielleihin saa yhteyttä: https://medielli.fi/yhteystiedot/#ellit